Lapset ja nuoret toivat valon Varkauden 90-vuotisjuhlille

Horisontti

”Minä vannon varkautelaisuuttani, Appelsiinilaakson, Puurtilan hovin, Häyrilän herrasväenhoodin, savontieläisyyden, Käppäri-Lehoski-Repparin ja Kuoppakankaan kujien kautta aina Luttilan Yläkankusta Viettelysten saareen ja Taipaleen kanavan kautta aina Kangaslammin rajamaille saakka. Otan tämän varkautelaisuuden vastaan henkisen savolaisuuteni merkiksi. Julistan meidät nyt varkautelaisiksi. Täten voimme haistella kotikaupunkia”, esilukivat Varkauden omat pojat Väinö Makkonen ja Jussi Immonen varkautelaisuuden valaa tuhansien ihmisten edessä Keskuskentällä.

Nuorten miesten sanomaa toistelivat Varkauden kaikki koululaiset, pari tuhatta lasta ja nuorta sekä sadat muut juhlijat. Onhan se yhtä aikaa hauskaa ja liikuttavaa, kun tuhatpäinen väkijoukko lausuu yhdestä suusta ja rohkeimmat nostavat nokkansa nuuskuttelemaan.

Aurinko möllötteli hellelukemia taivaalta ja kaupungissa tuoksui hyvältä, juuri sellaiselta kuin lämpimänä elokuisena päivänä pitääkin.

Vala on jo kymmenen vuotta vanha, Nimettömien vuoden 2009 näytelmästä Tapaus Pohu Koponen – kotina Warkaus. Se tuskin on kovassa käytössä ollut mutta Varkauden 90-vuotisjuhliin se istui täydellisesti.

 

Lapset ja nuoret keskellä Varkauden 90-vuotisjuhlia on juhlaviikonlopun hienoin asia. Lauantain koulupäivä tällaisen syyn vuoksi on jo sinällään niin iso juttu, että ajatuksen tyrmäämiseen on varmasti löytynyt monen monta hyvää syytä.

Hienoa etteivät ne ole menneet läpi.

Keskuskentällä istuskeli, hurrasi, heilutti kameroille ja lopulta tanssi letkajenkkaa satoja eläviä syitä, miksi viihtyisää, turvallista, hyvää ja valoisaa kaupunkia kannattaa rakentaa.

Valoa Varkaudessa on ja myös sen tulevaisuudessa, vakuutteli kaupunginjohtaja Hannu Tsupari juhlapuheessaan. Varkaus ei ole savuinen tehdaskaupunki vaan kehittyvä ja uusiutuva, kansainvälinen teknologiakaupunki.

Kuin varmemmaksi vakuudeksi isolla näyttötaululla kävi useampi varkautelainen teknologiateollisuuden ammattilainen kertomassa onnittelut kotikaupungilleen muun muassa Brasiliasta, Japanista ja Venäjältä. Ehkä kaupungin 100-vuotisjuhlissa tai 110-vuotisjuhlissa screeniltä vilkuttelee onnitteluja joku heistä, joka tänään oli katsomossa hiekkakentällä.

 

Varkauden juhlaviikonlopusta lienee kiittäminen Tommi Taskista ja Janne Juutilaista. Vaikka järjestelyissä on ollut mukana satoja ihmisiä ja koko juhlatoimikunnan rooli on ollut varmasti iso, kaikki lähti liikkeelle näiden herrojen ideoista.

Reilut puoli vuotta sitten miehet näkivät unelmissaan kansanjuhlan, jossa on ruoka katettu piiiitkissä pöydissä kaupunkilaisille. Ja näkivät he valonkin.

Suunnitelmat ovat taatusti muokkautuneet moneen otteeseen matkan varrella, niin kuin aina tällaisissa projekteissa käy. Valo on jäänyt.

Sen symboliksi jää vielä juhlaviikonlopun jälkeen valoteos Stora Enson lasitorniin.

 

Maaseutumarkkinoilla törmään vanhaan tuttuun, entiseen varkautelaiseen, joka on aikoinaan muuttanut opiskelemaan muualle ja jäänyt sille tielle.

Yhdessä tuumaamme, että nyt Varkaudessa tapahtuu hyviä asioita ja henki on muuttumassa – niin, entistä valoisammaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.