Mervi Vidgrén: Pienemmällä rahalla enemmän tutkintoja ja työikäisen väestön osaamisen nostoa

Näkökulma

Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on sulanut yli 200 miljoonaa euroa eli yli 20 prosenttia. Samaan aikaan ammattikorkeakoulut siirtyivät 100-prosenttiseen tuloksellisuusrahoitukseen. Ensi vuodelle on luvassa 20 miljoonan euron rahoituksen kasvu, ja indeksikorotusten jäädytykset poistetaan.

Nyt tietenkin pitää iloita, että käänne on tapahtunut myös ammattikorkeakoulusektorilla.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen vaikuttaa yksitoista koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan mittaria. Perusrahoitukseen vaikuttavat mm. amk- ja ylemmän amk-tutkintojen määrä, avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet, julkaisujen määrät sekä kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen määrä.

Rahoituksesta ammattikorkeakoulut kilpailevat keskenään. Jos tulokset huononevat suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin, valtiolta tuleva perusrahoitus vähenee. Tuloksiin vaikuttaa kolme mennyttä vuotta, joten katse on tässä kohtaa peräpeilissä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen ennakointi on vaikeaa ja rahoitusmalli tuo epävarmuutta henkilöstölle. Johto ja henkilöstö tietävät, että omistajien kukkarolle ei ole menemistä eikä opetus- ja kulttuuriministeriö anna lisärahoitusta jos tuloksellisuuskilpailussa ei pärjää.

Miten ihmeessä me tähän pystymme? Siis pienemmällä rahalla tekemään enemmän tutkintoja ja samaan aikaan tukemaan työikäisen väestön osaamisen kehittämistä.

Lisäksi Savonian tekemä vaikuttava aluetta tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta vaatii meiltä rahaa vähintään 30 prosenttia.

On selvää, että valtion rahoituksella emme voi tuottaa kaikkea sitä osaamista, jota työelämässä kulloinkin odotetaan. Ainakin on pohdittava aivan uudenlaiset tuottamismallit ja myös ulkopuolisen rahoituksen määrää on lisättävä.

Tutkintoja voidaan nykylainsäädännön mukaan myydä myös suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Myös kansainvälinen osaaminen myynti on otettava yhä voimakkaammin mukaan.

Koulutusperäinen maahanmuutto on noussut yhä vahvemmin keskusteluun, kun puhutaan Suomen tulevista osaamistarpeista.

Olin vastikään Savonian Varkauden kampuksen aamukahvitilaisuudessa. Ne ovat epävirallisia yhteisiä hetkiä, joissa johdolla ja henkilöstöllä on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Olen systemaattisesti lähtenyt Savonian kohtaamisissa liikkeelle kysymyksestä: Mitä hyvää meille kuuluu?

Vaikuttavien tekojen ja erilaisten onnistumisten esiin nostamisesta on mielestäni tullut osa savonialaista kulttuuria.

Olen iloinen, että henkilöstö rohkeasti nostaa esille onnistumisiaan. Erinomaisesti he toivat esille myös yhdessä tekemisen.

Päivän jälkeen saimme myös henkilöstöltä aloitteen, jossa esitettiin, että opiskelijaryhmien ns. luottopakkeja ajoittain huomioitaisiin ja nostettaisiin esiin. Luottopakit ovat henkilöitä, jotka tukevat toisiaan ja kannustavat opiskelijakavereitaan opintojen etenemisessä.

Onkin tervetullutta huomata, että yhdessä teemme työyhteisössä vaikuttavia tekoja koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä liiketoiminnassa. Siihen työhön tarvitsemme myös yritys- ja työelämätoimijat.

Kirjoittaja on Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.