Mikko Keinonen: Heinävedellä on aika oppia, että kuntalaisilla on oikeus puuttua kunnan asioihin jopa vaalien välissä

Heinävedellä on heinäkuusta lähtien puhuttu niin paljon Aitolammen kaivoksesta, että moni alkaa jo väsyä. Pahimmassa tapauksessa prosessia vatvotaan vielä vuosia.

Kaivosasia asettaa päättäjät ja etenkin kunnan johtavat viranhaltijat kovaan paineeseen.

Kaivosta vastaan on noussut kansanliike, jonka kaltaista Heinävedellä ei ole aiemmin nähty. Asiaan vaaditaan pikaista ratkaisua, mutta kunnan ja päättäjien pitää edetä lain mukaan, vaikka tahto ja tavoite olisi yhteinen.

Silti on parempi puhua ja kysellä kuin vaieta – siitäkin huolimatta, että joitakuita ärsyttää.

Heinävedelläkin on aika oppia, että kuntalaisilla on oikeus puuttua kunnan asioihin jopa vaalien välissä.

Pari viikkoa sitten Heinävedellä valtuusto käsitteli elokuussa jätettyä kuntalaisaloitetta puhtaan Heinäveden puolesta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaivos pääsi aiheena valtuuston esityslistalle.

Kunnanhallitus oli antanut aloitteesta pari viikkoa aiemmin lausunnon, ja nyt se tuotiin valtuustolle tiedoksi. Aihe oli arka, koska lausunto oli saanut jyrkkää kritiikkiä etenkin viimeisestä kappaleesta, missä kunnan edustajiksi kaivosasiaa koskeviin tilaisuuksiin nimettiin kunnanjohtaja, tekninen johtaja, valtuuston ja kunnanhallituksen edustajat sekä Pro Heinäveden edustaja ja kaivosasiantuntija Markus Ekberg. Viimeinen nimi oli monille liikaa, koska Ekbergiä pidettiin liian puolueellisena.

Kunnanhallituksen perustelut nimilistalle olivat sinänsä hyvät: Pro Heinäveden edustaja ja Markus Ekberg haluttiin mukaan tuomaan asiantuntemusta ja esittämään oikeita kysymyksiä. Tasapuolisuuden vuoksi piti mukaan pyytää kumpikin, koska enemmistön mielipiteestä huolimatta kunta ei voi sulkea kaivosalan edustajia kokonaan pois.

Lausunnon sanamuoto oli kuitenkin epäselvä, ja sen saattoi ymmärtää, että näille kuudelle annetaan kunnan puolesta neuvotteluvaltuudet. Siksi ehdotin valtuustossa tekstiin teknistä korjausta, joka tarkentaisi ryhmän roolia.

Kävi kuitenkin ilmi, että lausunnosta tullut negatiivinen palaute oli kunnanhallitukselle yksinkertaisesti liikaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson (kesk.) teki hyvin selväksi, että keskustelu käydään nyt niiden kesken, jotka on vaaleilla valittu.

Reaktio on sinänsä ymmärrettävä, koska lausunnon saama palaute oli kaukana rakentavasta. Silti on sääli, jos päättäjät vetäytyvät kuoreensa ja kieltäytyvät uudesta tiedosta muutaman harkitsemattoman kommentin vuoksi.

Kun kävimme aloitteesta vuoropuhelua Auvo Gustafssonin kanssa, muu valtuusto vaikeni.

Ainoastaan Veli-Pekka Hartikainen (kesk.) esitti isällisen puheenvuoron, jossa hän sanoi, että ”on hämmästyttävää, että Pro Heinäveden asiaan käytetään näin paljon aikaa ja energiaa”. Hän muistutti, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei ”kapinakokouksissa”, sähköpostiviesteissä ja Aitolammen rannalla. Hän myös ilmoitti, että hänen kantansa kaivokseen on hyvin selvä: hän ei tiedä vielä tarpeeksi muodostaakseen minkäänlaista kantaa.

Huomautin Hartikaiselle, ettei tässä käytetty aikaa vain Pro Heinäveden asioihin, vaan puhuttiin aloitteesta, jonka oli allekirjoittanut lähes tuhat heinäveteläistä ja muutama tuhat muuta. Jos noin moni on esittänyt huolensa, ei pitäisi olla liikaa, jos valtuusto keskustelee siitä muutaman minuutin.

Totesin myös, että päätökset tehdään toki valtuustosalissa, mutta päätöksen takana pitää olla tietoa. Sitä puolestaan voidaan hankkia kaikkialta, muun muassa sähköposteista ja julkisista keskusteluista. Siksi pidin Hartikaisen kommenttia outona, koska jos aletaan paheksua sitä, että joku hankkii tietoa tai keskustelee, löydämme itsemme äkkiä Pohjois-Koreasta.

Kirjoittaja on heinäveteläläinen kunnanvaltuutettu (sit.) ja mukana Pro Heinäveden toiminnassa.