Miksi kaupunki on paska mutta oma kaupunginosa ihana, ihmettelee Sirpa Ylönen

Miten se on niin, että joroislaiset kehuvat aina kuntaansa ja varkautelaiset vain haukkuvat?

Tätä mietittiin porukalla toimituksen aamupalaverissa, kun Joroisissa vieraillut toimittaja oli taas kerran saanut korvat täyteen kehuja paikkakunnan erinomaisuudesta.

Olisiko se pienuus? Kun kaikki tuntevat toisensa, asiointi on helppoa ja mukavaa. Se paljon puhuttu yhteisöllisyys syntyy luonnostaan.

Sama ilmiö toistuu läpi Suomen, ei pelkästään Varkauden seudulla. Kaupunki on huono ja hankala, mikään ei toimi, mutta ympäryskunnissa hyristään tyytyväisinä. Siellä kaupungissa käydään töissä ja palkkapussin kanssa mennään naapurin lintukotoon kotisohvalle köllöttelemään.

Kauko Röyhkä sen aikoinaan lauluksi sanoitti: Paska kaupunki. Tiettävästi Röyhkä tarkoitti kotikaupunkiaan Oulua, mutta eikö tuota lie rallatelleet monen muunkin kaupungin asukkaat.

Muistan muutaman vuoden takaa juttusarjan, jota Warkauden Lehti teki yhteistyössä Varkauden kaupungin kanssa. Toimittaja kiersi eri kaupunginosia ja jututti vastaantulevia asukkaita.

Tein itsekin muutaman näistä jutuista ja hämmästelin jo silloin miten mahdottoman tyytyväisiä asukkaita Varkaudessa on. Jokainen, jota jututin, ylisti oman kaupunginosansa maasta taivaaseen. On niin nättiä, luonto lähellä, palvelut hyvin äärellään enkä voi kuvitellakaan muuttavani pois.

En tiedä, ovatko nämä niitä samoja ihmisiä, jotka tekstaripalstalla ja internetin keskusteluryhmissä haukkuvat Varkautta.

Uskallan silti väittää, että jos samanlaisella satunnaisotannalla kysyttäisiin ihmisten mielipidettä Varkaudesta, vastaukset eivät olisi yhtä mairittelevia. Luttila on siis eri asia kuin Varkaus, Käpykankaalla mukavampi asua kuin Varkaudessa.

Hämmentävää.

Kysymys on todennäköisesti mittasuhteista. Ihmisen on helppo mieltää Joroisten kirkonkylä, ehkä koko pitäjäkin, omaksi alueekseen. Varkaus on jo liikaa, mutta Kommilan taas tajuaa.

Ehkä mittasuhteiden suurentuessa kasvavat myös odotukset. Kaupunkilaiset vaativat palveluilta enemmän kuin pienemmissä kunnissa asuvat.

Pitäjillä on aina totuttu siihen, että kaikki ei tule valmiina eteen. Jos yöllä on satanut lunta ja haluat lähteä aamulla kello kuusi aurattua tietä pitkin töihin, se tie on itse aurattava. Tai on maksettava naapurille, joka käy sen aamulla auraamassa. Jos haluat käydä illalla kaukalossa luistelemassa, ensin pitää itse työnnellä lumet pois. Tai luistelukenttä kolataan omaan rantaan.

Naapureiden kanssa tehdään yhteistyötä ja porukalla järjestetään kaikenlaista kivaa. Olen joskus omalla kotikylälläni Jäppilässä ihmetellyt, mistä kaikkiin tapahtumiin riittää se yleisö, kun tuntuu että koko kylä on jo järjestelyissä tavalla tai toisella mukana.

Onko niin, että kaupungissa odotetaan enemmän valmista? Kun jalkojen alla on soran sijaan asfaltti, pitää kaiken tulla valmiina eteen. Kun kaikki ei aina toimi heti eikä kaikki ole täydellistä, se on kaupungin vika.

Maalla on pakko välillä katsoa peiliin. Jos ovesta ei pääse ulos, se johtuu siitä, että itse jätin ne lumityöt tekemättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.