Monta koronaa: taivaalla voi nähdä Herkuleen ja Karhunvartijan tähdistöjen välissä kiiluvan Corona Borealis -nimisen pienen pohjoistaivaan tähdistön

Näkökulma

Mikä se on se mahtavin tuntemamme korona? Se on miljoonia kilometrejä leveä ja sen lämpötila on noin miljoona astetta. Sen voi nähdä paljain silmin täydellisen auringonpimennyksen aikaan, joskaan sitä ei kannata katsella paljain silmin. On katseltava erityiset lasit päässä. Ennen katseltiin myös noetun lasin läpi.

No, tämä korona on meidän oman tähtemme Auringon uloin kaasukehä. Se ympäröi aurinkoa kuin vihkisormus. Korona synnyttää aurinkotuulen ja se puolestaan revontulet aurinkotuulen varautuneiden hiukkasten osuessa Maan ilmakehään. Ja Aurinkohan lahjoittaa elämän maapallolle, koska meillä on siihen nähden juuri sopiva turvaväli.

Emme siis kärvenny tuhkaksi, korkeintaan rusketumme.

 

Sana korona tulee latinan kielen sanasta corona, joka tarkoittaa kruunua.

Taivaalla voi, ainakin tehokkailla laitteilla nähdä Herkuleen ja Karhunvartijan tähdistöjen välissä kiiluvan Corona Borealis -nimisen pienen pohjoistaivaan tähdistön, joka näyttää puoliympyrältä.

 

Vuoden 170 tienoilla eleli maan päällä neito nimeltä Corona, jonka maallisia jäännöksiä säilytetään Anzun basilikassa Pohjois-Italiassa. Hän sai surmansa 16-vuotiaana kristittyjen vainoissa ja nykyisellään tätä Koronaa kunnioitetaan suojeluspyhimyksenä erityisesti Itävallassa, Etelä-Saksassa ja Pohjois-Italiassa. Hänen toimialanaan pidetään aarteenetsijöiden, uhkapelin kanssa hankaluuksiin ajautuneiden ja ylipäänsä rahaan liittyvien asioiden suojelua.

Koronaviruksen hallitsemattomasti levittyä hänestä on ruvettu puhumaan myös kulkutaudeista kärsivien suojelijana. Suojelusta toivotaan varmasti erityisen hartaasti Pohjois-Italiassa, joka on koronaepidemian ydinaluetta.

 

Ja kukapa, etenkin minun ikäiseni, ei olisi pelannut joskus koronaa. Tässä ei ole kirjoitusvirhettä. Nimenomaan pelannut, ei pelännyt.

Koronahan on lautapeli, jossa lyödään puisella kepillä koronan muotoisia nappuloita pelilaudan kulmissa oleviin pusseihin. Eräänlaista puubiljardia siis. Sitä pelattiin aikoinaan paljon, ja se oli hauskaa.

En tiedä, kuinka paljon sitä harrastetaan nykyään, mutta esimerkiksi poikani Juho Kuopiossa osti vastikään koronalaudan ja opettaa pieniä poikiaan lajin mestareiksi.

Tulipa tässä juuri mieleeni, että pizzassakin on korona, reuna, joka yleensä syödään, jollei se ole kärventynyt kivikovaksi.

 

Sitten on tämä vihonviimeinen vitsaus, mikroskooppisen pieni paholainen, koronavirus, joka on kooltaan noin sata nanometriä. Nanometri on metrin miljardisosa. Elektronimikroskoopin kuvassa viruksen pinta muistuttaa Auringon ulointa kaasukehää, eli koronaa.

Niin vain on tämä käsittämättömän pieni elävä saanut koko maailman sekaisin. Tämän päivän todennäköisesti toiseksi käytetyimmän sanan erottaa koronasta vain yksi kirjain.

Se sana on kotona. Kotonapa meikäläinenkin pysyttelee ja juuri nyt kirjoittaa.

 

Jotain ilahduttavaa tässä ajassa sentään voi havaita. Valo lisääntyy ja päivä pitenee. Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin Pohjoisnavalla, jossa päivä kestää nyt puoli vuotta.

Jos asuisi siellä, posti varmaankin kannettaisiin kotiin vielä samana päivänä.

Kirjoittaja on kirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.