Näkökulma: Meillä ei ole varaa siihen, että jo peruskoulun alkumetreillä putoaa joukko lapsia oppimisen vauhdista

Koulutus on kevään aikana ollut vaalikeskustelujen keskiössä. On mielenkiintoista nähdä hallitusohjelmassa koulutukseen tulevat satsaukset.

Koko koulutusketjua on tarkasteltava huolellisesti.

Meillä ei ole varaa siihen, että jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alkumetreillä putoaa joukko lapsia oppimisen ja kasvamisen vauhdista.

On tarkasteltava sitä, miten annetaan perusvalmiudet rakentaa polku tulevaisuuteen.

Se ei tapahdu suurissa luokkaryhmissä, jossa oppilaat ovat kovin heterogeenisia ja opettajan aika menee tuntirauhan säilyttämiseen. On puhuttava siitä, että on oltava vahva perusta kasvaa ja oppia.

Kotien vastuuta ei voi siirtää koululaitokselle.

Toisen asteen koulutuksesta tullaan ammattikorkeakouluun: lukiosta tai toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Siellä annetaan valmiudet jatkaa korkea-asteen koulutukseen.

Osaamisen ennakointifoorumi arvioi huhtikuun alussa, että yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulutuksen eli yliopisto tai ammattikorkeakoulututkinnon. Joulukuussa 2018 valmistunut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 on asettanut tavoitteeksi, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Ammattikorkeakouluista valmistuu eri alojen asiantuntijoita. On selvää, että ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen mittavat leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta tulevaisuuden ammattilaisten osaamiseen.

Ammattikorkeakoulujen opettajat ovat venyneet äärimmilleen.

Suomella ei ole vara kouluttaa huonoja osaajia työmarkkinoille muun muassa insinööriosaamisemme päin vastoin tulisi olla maailman parasta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) esittää ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista, rahoituksen indeksikorotusten palauttamista, innovaatiorahoitusta pk-yritysten uudistamiseen ja digitalisaation hyödyntämistä.

Ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintaa tulee hyödyntää. Tarvitaan rahoitusta ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen tehtävään eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Vaalikeskustelu n teemoina on ollut jatkuva oppiminen. Ammattikorkeakoulut vastaavat haasteeseen tarjoamalla erilaisia osaamiskokonaisuuksia ja lisäkoulutuksia yritysten ja työelämän tarpeisiin.

Jatkuva oppiminen vaatii resursseja. Julkisessa keskustelussa olleet opintotilit tai -setelit eivät sellaisenaan lisää rahoitusta.

Päinvastoin on vaara, että ne vievät korkeakoulujen rahoitusta markkinoille, heikentäen koulutuksen perusrahoitusta. Nyt tulisi vihdoinkin satsata koulutukseen.

Työelämäläheisten ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus on kiistatta merkittävä alueiden kehittymisessä.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Savonia ammattikorkeakoulun rehtori.