Pienituloisten eläkeläisten hyvinvoinnin kohentamiseksi jää vielä paljon korjattavaa

Näkökulma

Rinteen hallitus on muuttanut politiikan suunnan ja parantaa pienituloisten asemaa esimerkiksi korottamalla takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa sekä kansaneläkkeen täyttä määrää 34 eurolla kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistukea tarkistetaan myös samalla siten, että edellä mainitut korotukset eivät leikkaa korotuksia.

Näihin pienempien eläkkeiden korotuksiin Antti Rinteen hallitusohjelmassa on varattu 183 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä 609 000 pienituloista eläkeläistä tulisi saamaan korotuksen eläkkeisiinsä. Tämä on tietenkin hyvä asia, etenkin kun vertaa edellisen hallituksen eläkepäätöksiin.

Sipilän hallituksen aikana jäädytettiin eläkkeiden indeksikorotukset. Nyt tämä jäädytyksien purku tuo muille eläkeläisille pientä plussa.

Paljon silti jää vielä korjattavaa pienituloisten eläkeläisten hyvinvoinnin kohentamiseksi. Väliinputoajia ovat pienituloiset, jotka jäävät näiden korotusten ulkopuolelle ja heitä on paljon.

Esimerkiksi THL:n hyvinvointibarometrin mukaan Varkaudessa pienituloisuusaste oli vuonna 2017 16,5 prosenttia, kun koko maan pienituloisuusaste oli 12,8 prosenttia. Tällöin arvio Varkauden pienituloisten määrästä on 3 500 henkilöä.

Verohallinnon tilastojen mukaan vuonna 2017 Varkaudessa 19 436 verovelvollista, joista 15 749 ei maksanut valtion tuloveroa ja 3 687 ei maksanut Varkauteen kunnallisveroa.

Pääomaverolla toimeentulevat pystyvät kiertämään kunnallisveroa ja valtion veroa, jos heidän työtulonsa jäävät alle valtion- tai kunnallisverorajan. Se ei kuitenkaan selitä vähätuloisten suurta määrää Varkaudessa.

Leppäviralla THL:n tilastojen perusteella yleinen pientuloaste vuonna 2017 oli 13,6 prosenttia. Silloin Leppävirran väestöstä 8 808 oli verovelvollisia. Näistä 6 804 ei maksanut valtion tuloveroa ansiotuloistaan ja 1 944 verovelvollista ei maksanut lainkaan kunnallisveroa Leppävirran kunnalle, missä pienituloisten määrä oli noin 1 300.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus: ”Selvitetään kolmikantaisesti, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienemmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Samalla selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta”.

Vaikka tässä on paljon saatu aikaan kaikkein pienituloisimpien toimeentulon parantamiseksi, hallituksella on vielä paljon tehtävää. Lisäksi sote kuin muidenkin julkisten palveluiden hinnoittelussa pitäisi huomioida pienituloisten maksukyky.

Omavastuiden korottaminen on usein este lääkäriin hakeutumisessa tai lääkkeiden ostossa. Esimerkiksi vuosien 2015–2016 aikana palvelujen omavastuumaksut nousivat peräti 40 prosenttia.

Pienituloiset maksavat suhteessa enemmän omavastuumaksuja ansioihinsa nähden. Tällä hetkellä joka viides tinkii omasta terveydenhoidosta rahan puutteen vuoksi.

Nyt ei saa jäädä hyvän olon tunteeseen budjettiriihen tuloksista ja hallituksessa mukanaolosta. Nyt ollaan alkumetreillä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistyössä ja sitä on jatkettava.

Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (vas.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.