Savonlinnan seudun suuntautuminen Pohjois-Savoon edistää maakuntajaon päivittämistä ja vaalipiirijaon korjaamista kattamaan kaikki Itä-Suomen maakunnat

Näkökulma

Hallitukset ja vuodet vaihtuvat mutta Itä- ja Pohjois-Suomen edunajamisasiat vaativat edelleen työtä ja puolustajat. Kyse on kansallisesta asiasta koko Suomen kilpailukyvylle.

Paavo Lipposen perinnöllä tarvitaan ymmärrystä, että itäinen Suomi on arvoa koko Suomelle. Esimerkiksi valtakunnallista liikennejärjestelmää ei voida tarkastella 10 minuutin aikahyötynä tunnin junissa vaan liikennepolitiikka tulee kyetä näkemään aluekehityksen, talouden ja työllisyyden kehyksessä.

Varkauden seudulta tarvitaan nyt tavoitteellista otetta sote-keskushankkeen, koulutuksen ja saavutettavuuden edistämiseksi. Näissä ei saa jäädä kohteeksi, vaan kaupungin tulee kehittyä pitkäjänteisemmäksi toimijaksi.

Tulevaisuuden sote perustuu maakunnan aiempaan yhteiseen näkemykseen kolmen keskuksen mallista korostaen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön integraation myönteistä vaikutusta terveydenhuollon kustannusten hallintaan. Julkisen terveydenhuollon perustaan rakentuva terveyttä ylläpitävän ja ennaltaehkäisevän työn kautta saadaan tulosta.

Uuden sote-keskuksemme toiminnan ratkaisee kuitenkin osaajien riittävyys ja sitoutuneisuus. Se ei voi perustua keikkailuun eikä vuokratyövoimaan.

Samaan aikaan Itä-Suomen perinteiset rakenteet järisevät. Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja Savonlinnan seutu on vahvasti suuntautumassa Pohjois-Savoon ja osallistumassa laajan KYS-Ervan luomiseen. Se tukee yliopistollisen sairaalamme asemaa sekä tietä yhteisen Savon Soten syntymiselle.

Se puolestaan edistää maakuntajaon päivittämistä ja edunvalvonnan kannalta luonnottoman vaalipiirijaon korjaamista kattamaan kaikki Itä-Suomen maakunnat.

Hoiva-alan koulutuksen ohella on tärkeätä turvata kansainvälisen vientiteollisuutemme avainhenkilöiden saatavuus. Savonian hallituksessa käydyn käsittelyn pojalta sovittiin, että uusien aloituspaikkojen ja koulutuksen vastaista tarvetta käydään läpi alkuvuodesta yhdessä maakunnan ja elinkeinoelämän kanssa. Savonian jatkaminen vahvassa aluekehittämisroolissa on teollisuutemme tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Varkauden energiateollisuudesta löytyy jatkopohdintaan hyvää panosta.

Maaliin on vietävä myös marraskuun lopulla VR:n johdon ja ministeriön kanssa käynnistämämme neuvottelut raideyhteyksien parantamisesta. Uusi ratkaisuvaihtoehto Jyväskylä-Pieksämäki-Joensuu- välille kyseeseen tulevaan ostoliikennejunaan voisi tulla voimaan tammikuun lopussa tai kesäaikaan siirtymisen yhteydessä.

Esitin myös paikallisjunapilottia Pieksämäki-Varkaus-välille. Varkauden saavutettavuus edellyttää myös parempaa yhteyttä Helsingin lentoasemalle.

Nostin esille myös listoilta pudonneen Pieksämäki-Joensuu-välin sähköistämisen. Poikittaisyhteyksien tärkeyttä ei saa unohtaa.

VR kutsuu seuraavan tapaamisen koolle tammikuussa. Uskon VR:n ja myös uuden liikenneministeri Timo Harakan (sd.) kanssa myönteisen yhteistyön jatkuvan. Itä-Suomen tulee myös varmistaa, ettei isojen ratahankkeiden suunnitteluaikana laiminlyödä Savon radan ja Karjalan radan kunnostamista.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntavaltuuston ja Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.), valtiopäiväneuvos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.