Silja Huhtiniemi: Jopa miljardien investoinnit saattavat seisoa vuosikausia lupabyrokratiassa ja valituskierroksissa

Kohta työnsä päättävän hallituksen hallitusohjelmassa otetaan topakasti kantaa sääntelyn sujuvoittamiseen. Tavoitteeksi otettiin turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Hallitusohjelmassa luvattiin perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.

Erinomainen tavoite – sujuva sääntely ja turhan byrokratian karsiminen luovat edellytyksiä investoinneille, työllistämiselle ja kasvulle Suomessa.

Näin hallituskauden lopulla on hyvä hetki arvioida, miten tavoitteessa on onnistuttu. Keskuskauppakamari kysyi asiasta hiljattain myös yritysjohtajien mielipidettä. Hallitus sai heiltä tyydyttävän kouluarvosanan 7 sääntelyn purkamisesta.

Yritysten näkökulmasta norminpurkutalkoissa saatiin edistystä. Erityisesti kaupan alalla sääntelyyn saatiin onnistumisia, kuten kauppojen aukiolon vapauttaminen, alkoholilain uudistus ja kauppojen suuryksikkösääntelyn keventäminen.

Hallituksen vauhti ei kuitenkaan riittänyt ja tavoite hallinnollisen taakan keventämisestä jäi kesken.

Pettymys on, että investointien lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen jäi vaatimattomaksi, vaikka hallitusohjelmassa luvataan kunnianhimoisesti sujuvoittaa lupa- ja valitusprosessit ja antaa niitä koskeva palvelulupaus. Tämä jää toteutettavaksi seuraavalle hallitukselle.

Suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää, että Suomeen investoidaan. Nykyisellään kuitenkin jopa miljardien investoinnit saattavat päätyä seisomaan vuosikausia kestävään lupabyrokratiaan useine valituskierroksineen. Investointien ollessa jäissä toimintaympäristö ja markkinatilanne muuttuu. Tällöin suunnitellut merkittävät investoinnit ja niiden mukanaan tuomat työpaikat voivat pahimmillaan jäädä kokonaan toteutumatta.

Hyvä tavoite on, että lupa- ja valitusprosessit yhtenäistetään siten, että yksi hanke tarvitsee vain yhden luvan. Yhden luvan periaate karsisi automaattisesti päällekkäiset valitusprosessit sekä viranomaisten keskinäiset valitukset.

Yritykset toivovat seuraavalta hallitukselta toimenpiteitä myös kaavoituksen sujuvoittamiseksi. Elinkeinoelämän kannalta on olennaista, että kaavoitusprosessi tuottaa riittävästi rakentamiskelpoisia tontteja. Liian yksityiskohtaisista rakentamista koskevista määräyksistä ja materiaalipakoista on luovuttava. Myös kaavoihin liittyviä valitusoikeuksia tulee tarkastella, sillä pitkälliset valitusprosessit viivästyttävät nykyisellään monia rakentamishankkeita.

Ylipäänsä Suomessa olisi hyvä ottaa käyttöön niin sanottu One in – One out –toimintatapa: yrityksille taakkaa aiheuttavan sääntelyn asettaminen edellyttäisi, että taakkaa puretaan muualta. Tämä toimintatapa varmistaisi, että yritystoimintaan kohdistuva sääntely ei muodostu kohtuuttomaksi. Myös lainsäädännön jälkiarviointia tulee vahvistaa.

Tällöin voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä, jos uusi lainsäädäntö aiheuttaa turhaa byrokratiaa.

Kirjoittaja on Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja.