Silja Huhtiniemi: Työn vastaanottamisen pitää olla kaikissa tilanteissa kannattavaa

Katse oli ensi kevään vaaleissa, kun Keskuskauppakamari järjesti tällä viikolla pääministeritentin. Gallup-kärkipuolueiden puheenjohtajat Antti Rinne, Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Pekka Haavisto kävivät valaisevan keskustelun siitä, miltä hallituspolitiikka näyttäisi heidän johdollaan seuraavalla vaalikaudella.

Vaaleissa äänestäjillä on edessään pohdinnan paikka, sillä pääministerin tehtävää tavoittelevilla oli selvästi erilaisia näkemyksiä esimerkiksi koulutuksesta, verotuksesta ja sosiaaliturvan uudistamisesta. Oli kuitenkin ilo huomata, että löytyy myös asioita, joista puoluejohtajilla on yhteinen näkemys.

Tentissä syntyi vaikutelma, että vaalien jälkeisen yhteistyön pitäisi olla mahdollista. Toivottavasti hallituksen muodostaminen onkin Suomessa selvästi helpompaa kuin viime aikoina Ruotsissa.

Yksi asia, mistä kaikki puoluejohtajat olivat tentissä samaa mieltä, on työllisyysasteen nosto. Kaikkien pääministeriehdokkaiden tauluissa keikkui numero 75, kun heiltä kysyttiin tavoitettaan työllisyysasteesta tulevalla vaalikaudella.

Yhteisymmärrys asiassa on hyvä uutinen. Suomen väestö ikääntyy siten, että valtion rahoituksen kestävyys on koetuksella. Työllisyysastetta on tulevaisuudessa nostettava, jotta suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei jää liian kapeille harteille.

Itse asiassa kauppakamarien näkemyksen mukaan 75 prosenttiakaan ei vielä pidemmällä tähtäimellä riitä. Tavoitetaso tulisi nostaa vähintään 80 prosenttiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vaikka työllisyysasteen noston välttämättömyydestä ollaan samaa mieltä, keinovalikoimasta onkin jo eriävämpiä näkemyksiä. Ei ole olemassa yhtä ratkaisevaa keinoa työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitaan useita rakenteellisia uudistuksia, jotta työn tekeminen ja teettäminen on aiempaa kannattavampaa niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta.

Kauppakamarit ehdottavat omissa juuri julkaistuissa vaaliteeseissään viittä ratkaisua työllisyysasteen nostamiseksi:

Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Nykyisellään monimutkaista ja vaikeasti hahmotettavaa kokonaisuutta on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa.

Lisätään työmarkkinoiden joustavuutta paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajentamalla. Suomen korkea, arvioiden mukaan noin 7,5 prosentin rakenteellinen työttömyys on osittain seurausta jäykistä työmarkkinoistamme.

Tuetaan työvoiman liikkuvuutta asuntopolitiikalla ja toimivilla liikenneyhteyksillä.

Huolehditaan työvoimapalveluiden ja tulevien kasvupalveluiden tehokkuudesta, kehitetään palveluita yksilöllisempään suuntaan ja kasvatetaan yksityisten työvoimapalveluiden roolia.

Otetaan tehokkaammin mukaan työelämään niin sanottu työvoimareservi ammatillisella muunto- ja täydennyskoulutuksella. Siirretään samalla päätösvaltaa koulutuksen kohdentamisesta alueille, sillä niissä on tuntemus seudun työelämästä ja osaamistarpeista.

Kirjoittaja on Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja.