Suomen kaivoslaki ja Heinävesi

Suomen kaivoslainsäädäntöä on aiheellisesti kritisoitu siitä, ettei se tunnista maaperän uusiutumattomia luonnonvarojamme yhteiseksi omaisuudeksi. Paikoitellen Suomen kaivoslainsäädäntö muistuttaakin villin lännen "löytäjä saa pitää" -periaatetta.

Varausilmoituksella kuka tahansa saa alustavasti varata yksinoikeuden maaperämme malmeihin.

Tämänhetkinen kaivoslainsäädäntö korostaa kaivosyhtiöiden oikeuksia, jotka menevät paikallisten ihmisten ja luonnon oikeuksien edelle. Ilmoituksella voi varata tietyn alueen kahdeksi vuodeksi malminetsintäluvan valmistelua varten. Malminetsintäluvan myöntää Tukes tai maanomistaja.

Tämän seurauksena syntyy usein tilanteita, joissa ei välttämättä ehditä arvioimaan, millaisia vaikutuksia kaivostoiminnalla on jo olemassa oleviin paikallisiin elinkeinoihin tai mitä seurauksia syntyy ympäristölle.

Siksi on tärkeää, että vanhentunutta kaivoslakia tarkasteltaisiin uudestaan ja paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia vahvistettaisiin. Myös varausmenettely pitää saada luvanvaraiseksi.

Isobritannialainen kaivosyhtiö, Beowulf Mining suunnittelee kaivosta Heinävedelle, lähelle Kermajärveä.

Kermajärvi on puhdas ja kirkasvetinen, luonnonkaunis järvi. Siksi se on herkkä ulkoisille muutoksille. Lisäksi sen vedet laskevat Saimaaseen.

Nyt tämän suunnitellun avolouhos-kaivoksen myötä koko Heinäveden reitti ja myös Saimaa on uhattuna.

Suunnitellun kaivosalueen kallioperä on osittain mustaliusketta, joka aiheutti Talvivaaran valtavat jätevesiongelmat. Kun hiili- ja rikkipitoinen mustaliuske joutuu tekemisiin ilman tai veden kanssa, se rapautuu ja muodostaa lopulta rikkihappoa.

Heinävedelle suunnitellaan avolouhosta, eli kalliota joudutaan louhimaan paljon, ja sivukiveä säilötään todennäköisesti kaivosalueella. Sateella sivukivilohkareista syntyy lisää hapanta vettä, jolla ei ole pitkä reitti valua hyvin herkkään ja kirkasvetiseen Kermajärveen.

Kermajärven tekee herkästi haavoittuvaksi sen karuus ja kallioisuus. Sen kirkasvetisyys ja karuus tekevät siitä ainutlaatuisen puhtaan vesistön. Eikä se ole rehevöitynyt.

Päinvastoin Kermankoskien kautta valuu Saimaaseen raikasta ja puhdasta vettä, mikä osaltaan parantaa myös Saimaan veden laatua.

Lisäksi on ymmärrettävä, että avolouhoksesta vapautuva pöly, voi levitä kymmenien kilometrien päähän kaivoksesta. Maahan laskeuduttuaan pöly on mustaa grafiittitöhnää, josta saattaa irrota arseenia ja asbestia, jotka ovat haitallisia kaikille elolliselle.

Hyvä on myös pitää mielessä, millaisia vaikutuksia asbestilla on ihmisten terveyteen. Tuusniemen Paakkilan kylässä toimi 1904-1975 avolouhoksena asbestikaivos. Siellä työskennelleillä henkilöillä todettiin keuhkomuutoksia, asbestoosia ja myöhemmin keuhkosyöpää.

Kun Kaivos lopetettiin 1975 niin silloin Paakkilan kylän miesten keskimääräinen elinikä 57 vuotta, kun se koko maassa oli 67 vuotta.

Ihan näillä perusteilla voin todeta, että Boewulf Miningin kaivoshankkeessa on liikaa riskitekijöitä sen avaamiseen.

Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (vas.)