Tiina Grönlundin mukaan auttaisi Viron tapa verottaa yritykseen jätettyä voittoa vasta, kun sitä nostetaan.

Illat pimenevät ja yöt pitenevät. Lumettomuus vielä korostaa synkkyyttä. Luonto rauhoittuu odottamaan valkeaa peitettä levätäkseen ja valmistautuakseen uuteen kasvuun.

Kun katselee ja kuuntelee uutisia, ei hiljaiselosta ja rauhoittumisesta ole tietoakaan. Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä käydään valtataistelua.

Irtisanomislakia vastustetaan yhä tiukkenevilla lakkotoimilla. Kumpikin osapuoli on linnoittautunut syvälle poteroihinsa ja periksi ei anneta tuumaakaan, ei. Ei vaikka terve järki sanoisi muuta.

Valtapeli on kummallista. Aate jyrää älyn, vallitsee kaamos. Pienimmätkään eivät jää osattomiksi.

Joiltakin lapsilta jäi päivän ainoa lämmin ruoka saamatta, kun sitä ei ollut päiväkodilla tai koulussa tarjolla. Heitäkin on joukossamme – uskokaa pois. He ovat niitä kaikkein vähäosaisimpia, jotka ovat meistä muista kaikkein riippuvaisimpia.

Onpa vielä henkilöitä, joiden mielestä oli väärin, että yrittäjät puuttuivat asiaan järjestäen ruokaa lapsille ja vanhuksille. Esitettiin motiivien olevan arveluttavia ja toiminnan yrittäjäjärjestön masinoimaa.

Itse uskon enemmän ihmisten hyvyyteen ja auttamishaluun. Vaatimus siitä, että reilun pelin hengessä olisi pitänyt olla auttamatta, on käsittämätön.

Vielä oudompaa oli muutamien kuntien kieltäytyminen tarjotusta lämpimästä ruoasta.

Kyllä asia on niin, että kunnan nimenomainen tehtävä on mahdollisuuksien mukaan järjestää lasten ruokailu eikä estää sitä. Itse asiassa kunnalla tulisi olla valmis suunnitelma ruokahuollon järjestämisestä poikkeustilanteessa.

En usko irtisanomislain, meni se läpi tai ei, muuttavan radikaalisti pienimpien yritysten elämää.

Suurin kynnys on kasvattaa yritys sen kokoiseksi, että se elättää yrittäjän itsensä. Vasta sen jälkeen voidaan toivoa yrityksen työllistävän muita.

Paljon, paljon enemmän vaikutusta olisi alv-rajan nostamisella ja Viron mallin mukaisesti olla verottamatta yritykseen jätettyä voittoa. Verotus tapahtuisi vasta, kun voittoa nostetaan yrityksestä.

Näin yritykset vaurastuisivat ja ne kykenisivät investoimaan omasta kassasta. Menestyvät yritykset kasvaisivat nopeammin ja samalla työllistäisivät.

Huonona puolena joidenkin mielestä voisi olla se, etteivät yritykset olisi niin riippuvaisia rahoituslaitoksista. Olisi vähemmän lypsylehmiä, joilta voisi periä korkoja.

Toisten mielestä vieläkin huolestuttavampaa olisi ehkä se, että yrittäjä itsekin saattaisi joskus varastua.

Meillä alkaa olla kiire saada työllisyys kuntoon. Talouden hyvästä vedosta huolimatta otamme koko ajan lisää syömävelkaa ja kansantaloutemme velkaantuu. Taloustieteilijöiden mukaan uusi laskukausi kolkuttaa jo ovella.

Emme ole lähelläkään tilannetta, jossa talouden ylijäämää alkaisi kertyä. Olemme piinallisen riippuvaisia markkinoiden toimimisesta häiriöittä tässä ja nyt. Talouden tilaa voi käydä arvioimassa vaikka Varkauden Kauppakadun tyhjissä liikehuoneistoissa.

Kaikille työmarkkinaosapuolille toivon jäitä hattuun. Presidentti Kekkosen sanoin voisi kysyä: Onko maallamme malttia vaurastua?

Kirjoittaja on varkautelainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu (ps.).