Työntekijän palkkaaminen on virhe

Waltterin yhtenäiskoulussa Varkaudessa sattui viime viikon tiistaina erikoinen, mutta siihen hetkeen hyvin ajankohtainen tilanne. Tällöin koulun pihamaalla järjestetyssä tilaisuudessa julkistettiin kaksi taideteosta.

Tilaisuuden jälkeen katselimme porukassa yhtä taideteosta koulun sisällä, kun eräs paikalla ollut huomasi koulun sisäikkunassa perhosen tai perhosta muistuttavan hyönteisen. Ötökkä olikin kauniin ruskea.

Kovasti perhosta esittänyt kaunokainen osoittautui lopulta nuuskamälliksi, joka oli juntattu tukevasti ikkunaan.

Syynä ikkunan epäpuhtauteen oli, ettei koulussa sinä päivänä ollut töissä siivoojia. Heidän poissaolonsa johtui Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lakosta.

Lakon syynä oli hallituksen suunnitelmat heikentää työntekijän asemaa eli käytännössä helpottaa työntekijän irtisanomista henkilömäärältään pienissä yrityksissä.

Sympatiani ovat (pien)yrittäjän puolella.

Jos yrittäjä palkkaa työntekijän ja huomaa, että nyt tuli tehtyä virhe, työntekijästä on suomalaisen lainsäädännön takia hankala päästä eroon.

En tosin ymmärrä koko irtisanomislakia. Miksi sellainen tarvitaan, kun on olemassa koe-aika. Tai voihan yrittäjä tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ja keksiä määräaikaisuudelle perusteen.

Yrittäjä tuskin palkkaa työntekijää siksi, että haluaa päästä saman tien hänestä eroon.

Jos pelkää tekevänsä virhehankinnan, niin Suomesta löytyy pilvinpimein konsultteja. Hehän varmasti testaavat työntekijän etukäteen kilpailukyisellä hinnalla.

Testeistä huolimatta tulos ei välttämättä olisi siltikään täysin luotettava.

Lyhyen ajan sisällä hallitus on pohtinut monenlaisia työllistämiskeinoja. On ollut aktiivimalli ykköstä, aktiivimalli kakkosta, nollasopimuksista vääntöä ja nyt irtisanomissuojakiista.

Milloinkas pätkätyöläisten asemaan kiinnitetään huomiota? Niistä ei puhuta lainkaan. Väännetään vaan siitä, miten työntekijöistä pääsisi mahdollisimman helposti eroon.

Seuraavaksi pitäisi keskustella siitä, miten vakinaistamista voitaisiin helpottaa. Itse olen pohtinut tätä jo 15 vuotta keksimättä ratkaisua. Nälkä- tai istumalakkoon ei ole kuitenkaan tarvinnut ryhtyä.

Muistan varsin hyvin erään yrityksen päällikkötason henkilön toteamuksen, että yritykset eivät uskalla tehdä työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta.

Uhkana on, että työntekijä alkaakin velttoilla esimerkiksi koe-ajan tai lyhyen määräaikaisuuden jälkeen.

Laiska työntekijä on kyllä kuluerä, mutta lusmut yleensä havaitaan nopeasti.

Turussa viime viikolla järjestetyillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä pienyrittäjän henki oli se, että mieluummin nämä Suomen rakentajat tekevät pitkää päivää, kuin palkkaavat edes osa-aikaisen työntekijän (Talouselämä 29.10.).

Paras keino välttyä huonoilta valinnoilta on tosiaan olla palkkaamatta ketään. Jos olisin yrittäjä, tekisin kaiken itse. Eipähän tulisi tehtyä virhevärväyksiä.