Varkautta huuhtelivat 1920-luvulla modernisoitumisen aallot – Elo kahden maaseutupitäjän Joroisten ja Leppävirran reuna-alueilla ei enää mahdollistanut paikkakunnan kasvua

Warkauden kauppalan synty on johdonmukainen tulos siitä suurenmoisesta kehityksestä, minkä Warkauden Tehdas parina viime vuosikymmenenä on saavuttanut. Vuosi vuodelta laajenneet tehdaslaitokset ovat vaatineet lisättyä työvoimaa, ja seurauksena on ollut asukasluvun voimakas kasvu. Ämmäkosken varrelle on siten muodostunut tiheästi asuttu yhdyskunta omine yhteiskunnallisine kysymyksineen ja omine tarpeineen, joiden käsitteleminen ja tyydyttäminen entisen järjestelmän puitteissa on käynyt mahdottomaksi.”

Edellä olevin sanankääntein K. Fr. Nyman kuvaili joulukuussa 1928 Warkauden Lehdessä uuden kauppalan syntyvaiheita. Jutun kirjoittaja oli lakitieteen kandidaatti ja toimi Ahlström-yhtiön lakimiehenä vuosina 1925–29. Nyman oli keskeinen henkilö Varkauden kauppalahankkeessa, sillä hän vaikutti järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja vuoden 1929 alussa muutaman kuukauden myös kauppalanjohtajana.

Suomalainen yhteiskunta modernisoitui suhteellisen hitaasti. 1920-luku merkitsi kuitenkin muutosta, jota Nyman kuvasi tekstissään paikallistason ilmiönä. Ennen kaikkea kirjoittaja korosti tehtaan merkitystä modernisoitumisen lähteenä. Totta toki onkin, että teollisuus tehdashalleineen ja koneineen oli yksi modernisoitumisen näkyvimpiä ilmentymiä.

Nyman korosti edellä esitetyssä lainauksessa myös paikkakunnan kasvua. Jos ei vielä Varkauden muuttumisesta kaupungiksi voitukaan puhua, niin tiheästi asutusta yhdyskunnasta kuitenkin. Ja tätä kieltä ymmärrettiin valtioneuvostossakin, jonne Ahlström-yhtiön toimesta syyskuun 26. päivä 1926 jätettiin anomus kauppalan perustamisesta.

Teollistumisen ja orastavan kaupungistumisen lisäksi modernisoitumisen muina ilmentyminä on pidetty muun muassa politiikan uudistumista kohti edustuksellista demokratiaa, liikenteen vilkastumista, yhdyskuntasuunnittelun laajenemista, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittymistä sekä ihmisten lisääntynyttä liikkuvuutta. Myös julkisuuden muutos oli olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumista. Toteutuivatko nämä ilmiöt Varkaudessa lähestyttäessä 1930-lukua? Ja jos näin tapahtui, niin lisäsivätkö ne painetta kunnalliselle itsenäistymiselle?

Uudelle päätöksenteolle oli tarve, sillä teollinen Varkaus oli ahdistettu kahden maalaiskunnan reuna-alueeksi. Liikenteen vilkastumista vauhdittivat vuonna 1913 Varkauteen vedetyt rautatiekiskot. Ahlström-yhtiön toimesta ruukkikeskustaa oli lähdetty kaavoittamaan ja rakentamaan tavoitteena yhdyskunta taideluomana Jumalan ja yhtiön johdon kunniaksi. Kunnallisen päätöksenteon kehittämiselle loi painetta valtakunnallinen lainsäädäntö, kuten vuonna 1922 voimaan astunut uusi köyhäinhoitolaki. Myös koulutuksen ja terveydenhuollon normittaminen loi painetta kunnallishallinnon kehittämiselle.

Varkautelaista paikallisjulkisuutta ryhtyi vuonna 1919 tuottamaan Warkauden Lehti. Lehden merkitys paikallisen modernisaation kuvaajana oli tavattoman suuri. Ei tarvitse kun vilkaista 1920-luvun lehden mainoksia, niin havaitsee modernisaation tunkeutuneen myös varkautelaisten lukuhetkiin.

Samassa Warkauden Lehden numerossa, jossa K. Fr. Nyman kuvasi Varkauden kauppalaksi muotoutumista, kerrottiin Mika Waltarin hiljattain ilmestyneestä Suuri Illusioni -romaanista. Uutisoinnin aiheena oli, että 1920-luvun jazz-nuorisoa ja sen elämänkypsymisprosessia pettymysten kautta kuvaavan teoksen ensimmäinen painos oli myyty loppuun odottamattoman nopeasti.

Muun suomalaisen yhteiskuntamuutoksen tavoin myös Varkautta huuhtelivat 1920-luvulla modernisoitumisen aallot. Elo kahden maaseutupitäjän reuna-alueilla ei enää mahdollistanut paikkakunnan kasvua ja kaikinpuolista uudistumista.

Kun kauppalahankkeen selvitysmies Torsten Malinen kutsui 20. elokuuta 1927 Seuratalolle kokoon ”kauppalan äänivaltaisia edustajia” kysyäkseen, onko kauppalan perustaminen suotavaa, oli vastaus täysin yksimielinen.

Paljon ennätti Ämmäkoskesta vettä vielä virrata ennen kuin vuoden 1929 alussa Varkaus aloitti itsenäisenä kauppalana.

Kirjoittaja on liikuntasosiologian professori ja on tutkinut Varkauden muutoksia yli 30 vuoden ajan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.