Eläkkeiden suoja on säilytettävä – se on myös nuorten etu

Eläkepoliittista keskustelua on maassamme värittänyt eräiden poliittisten nuorisojärjestöjen halu leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä maksussa olevien eläkkeiden perustuslaillinen suoja on ehdottomasti säilytettävä.

Nuorten luottamus eläkejärjestelmäämme on elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Keinoja luottamuksen vahvistamiseen tulee kuitenkin etsiä muualta kuin leikkaamalla jo maksussa olevia eläkkeitä. On myös nuorten etu, että he voivat olla varmoja siitä, ettei heidän keräämiään eläkkeitä leikata tulevaisuudessa.

Työeläkejärjestelmämme on yksi maailman parhaista eikä sen rahoitus ole tällä hetkellä kriisissä. Rahastointiasteemme on moneen maahan verrattuna suuri ja aiemmin tehdyt eläkeuudistukset ovat järjestelmää vahvistaneet.

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Mediaanieläkkeemme oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa.

Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000 henkilöä. Heitä koskettivat, enemmän tai vähemmän, edellisen hallituksen kansaneläkkeisiin tehdyt leikkaukset ja jäädytykset. Paljon sairastaviin iskivät vielä mm. sosiaali- ja terveysturvan asiakasmaksujen järkyttävät korotukset.

Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten Suomessa on pienituloisia eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000 henkilöä. Vuoden aikana oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut peräti 20 000 hengellä.

Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Puolet kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkinasteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

Edellä mainitun suuruiset eläkkeet menevät täysin kulutukseen ja niistä leikkaaminen olisi edesvastuutonta.

Eläketurvakeskuksen julkistamasta tutkimuksesta kävi ilmi, että 55–85-vuotiailla eläkkeensaajilla kotitalouksien välinen apu kuuluu useimpien (75 %) elämään ja että yleisintä on taloudellisen avun antaminen lapsille. Taloudellisen avun saaminen on harvinaista. Lapsia autetaan usein myös lastenlasten hoidossa ja kuljetuksissa.

Ikääntyneet siis kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi. Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja riidellen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että silta yli sukupolvien kantaa nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.