Kaisa Hartikainen-Herranen: Väestöennusennusteiden tunnustaminen ei tarkoita kehityksen ja kehittämisen pysäyttämistä

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jorma Aro (sd.) toteaa Varkauden kaupungin arviointikertomuksessa mm. ”Kaupungin palvelut eivät voi olla näin laadukkaat kuin ne nykyään ovat. Jostakin täytyy tinkiä tulevina vuosina”.

Uskon, että kyse oli vain huonosta sanavalinnasta. Näin ainakin toivon. Siinä olen samaa mieltä, että kaikkeen meillä ei ole tulevaisuudessa varaa, mutta peruspalveluiden (mm. varhaiskasvatus, koulutus, vanhustenhuolto sekä terveyspalvelut) on oltava kunnossa.

Jos näin ei ole, ei se houkuta yrittäjyyttä. Jos ei ole yrittäjyyttä, ei ole elinkeinoja eikä palveluita. Mahdollisia säästöjä on haettava toimintojen määrätietoisella kehittämisellä.

Ilokseni voin todeta, että tämä kehitystyö on jo alkanut, mutta se vaatii meidän kaikkien, luottamushenkilöiden, kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten välisen avoimen keskustelun, tuen ja työrauhan sekä sen ymmärryksen kaikilta, että soudamme samaan suuntaan. Tälle kehitystyölle on annettava myös aikaa.

Kaupunkimme taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja sopeuttamistarve tulee olemaan miljoonia euroja vuodessa. Aiempina vuosina kertynyt ylijäämä alkaa kääntyä vahvasti tulevaisuudessa alijäämäiseksi.

Talouttamme rasittavat lukuisat suunnitellut investoinnit ja 90 prosenttia vanhasta rakennuskannasta kaipaisi peruskorjausta. Emme voi sivuttaa myöskään sitä, että yhä lisääntyvät rakennusten sisäilmaongelmat vaativat ripeitä toimenpiteitä niin työntekijöiden kuin myös tiloja käyttävien kuntalaisten näkökulmasta.

Tulevaisuuden investoinnit eivät voi perustua toiveisiin vaan palvelutarpeisiin, joiden arviointiin on kiinteästi liitettävä myös tilastrategia ja pitkäntähtäimen suunnitelma. En ole rakennusalan ammattilainen, mutta päättäjänä tarvitsen tietoa mm. rakennusten korjaustarpeista ja -kustannuksesta sekä rakennusten mahdollisesta elinkaaresta.

Pitkäntähtäimen suunnitelma on tuotava päätöksentekoon, jotta voimme arvioida edellä mainittujen lisäksi korjauksien ja uusinvestointien kiireellisyyden, ajallisen jaksotuksen ja eri rahoitusvaihtoehdot sekä niiden vaikutukset kaupunkimme talouteen ja taseeseen.

Edellä kertomaani ohjaa vahvasti kaupunkistrategiamme, joka on niin kaupungin kuin koko kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan perusta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2040 meitä varkautelaisia on jo alle 19 000. Vaikka nämä ennusteet kuvaavat tilannetta, jossa mitään toimenpiteitä väestönkehityksen pysäyttämiseksi ei tehdä, on niitä pidettävä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä.

Tämä tosiasia on tunnustettava ja kaupunkistrategia päivitettävä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja väestöennusteita. Se ei tarkoita kehityksen pysäyttämistä eikä taantuvan kaupungin strategiaa vaan realistista ja mahdollista väestökasvun politiikkaa. Jos kaikki Suomen kunnat kasvaisivat väestömäärältään niin kuin ovat strategioissaan ilmoittaneet, maassamme olisi yli 10 miljoonaa asukasta.

Kun se haikara ei edelleenkään niitä uusia asukkaita ja veronmaksajia tänne savupiipuista tipauta, voisimme keskittyä niihin melkein 2 500 Varkaudessa muualta työssäkäyvään ja tarjota heille uuden upean kotikaupungin, jossa peruspalvelut ovat kunnossa ja joka on strategiansa mukaan yrittäjäystävällinen.

Varkauden kaupungin tulisi myös harkita uusien omakotitalotonttien kaavoittamista sekä myymistä esimerkiksi Huruslahden ranta-alueelle. Tällä saataisiin piristettyä paikallista rakentamista sekä osaltaan houkuteltua lapsiperheitä koulujemme läheisyyteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.