Kunta voi tehdä suuren ilmastoteon ruuan suhteen, jos se siirtyy käyttämään kokonaisuudessaan lähiruokaa

Olemme hämmentyneinä seuranneet keskustelua ilmastonmuutoksen torjumisesta suhteessa ruokaan. Kouluruokailua on uudistettu ja surku on seurata sitä ruokahävikin määrää päivittäin, mitä oppilaat roskikseen laittavat..

Onko viisautta lähteä kokeilemaan uusia, hyvinkin erikoisia ratkaisuja, jotka päätyvät oppilaiden osalta roskikseen, vai olisiko kenties viisautta pohtia koulujen ruokalistaa uudelleen?

Suurin ilmastoteko, jonka kunta voi ruuan suhteen tehdä, on siirtyä käyttämään kokonaisuudessaan lähiruokaa. Varkaudessa tämä toiminee, ainakin osittain.

Media kertoo, että me suomalaiset syömme lihaa aivan liikaa. Ratkaisuna voisi olla lihan syömisen vähentäminen ja siirtyminen kokonaan kotimaisiin tuotteisiin.

Ilmastonmuutoksen varjolla yritetään ajaa läpi ruokatrendiä, jossa lihan syöntiä pyritään rajoittamaan. Oikein tuotetun lähiruoan käyttö ei puolla tällaista suuntausta. Toki jokaisella on oikeus kasvisruokaan kuitenkaan unohtamatta toisenlaisia mieltymyksiä.

Kouluruokasuositusten mukaan kasvisruoka tulisi olla kouluissa toisena ruokavaihtoehtona.

Keskusteluissa ovat nousseet esille uhkakuvat kotimaisen naudanlihantuotannosta, jotka ovat aavistuksen erikoisia. Suomalainen ruoka on EU:n puhtainta.

Suomessa ei lääkitä eläimiä ennaltaehkäisevästi antibiooteilla, eikä naudoille syötetä Suomeen tuotavasta soijarehusta muruakaan.

On hyvä muistaa, että 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon ”sivutuotteena”, mikä tekee sekä maidontuotannon, että naudanlihatuotannon mahdollisimman vähäpäästöisiksi. Suomen kasvihuonepäästöistä vain 5 prosenttia tulee eläinkarjasta. Sen sijaan monet kasvistuotteet kuten riisi, avocado, mango ja ulkomainen soija aiheuttavat valtavia ongelmia, niin ilmastolle kuin ympäristölle ja paikallisille ihmisille.

Meidän tulisi olla ylpeitä siitä, että voimme edelleen syödä lihaa, kalaa, kananmunia ja maitoa hyvällä omallatunnolla. Unohtamatta lähes hiilineutraaleja riistaa ja villikalaa.

Varkaus sijaitsee kalaisan Saimaan äärellä. Järvikala on todella terveellistä ekologista lähiruokaa. Kuinka lähialueen järvikalaa saataisiin paremmin kunnalliseen ruokapalveluun?

Rantasalmella järjestettiin lokakuun lopulla seminaari, jonka yhtenä puhujana oli laulajanakin tunnettu Sakari Kuosmanen. Seminaarissa pohdittiin mm. särkikalojen parempaa hyötykäyttöä sekä ulkomaisen tuontikalan korvaamista kotimaisella kalalla.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi texmexsärkitortillat, pyyntipaikkana Haukivesi?

Onko naudanlihasta ja maitotuotteista luopuminen suomalaiselle paras tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Jos kaikki suomalaiset naudat teurastettaisiin ja karjatalous ajettaisiin Suomessa alas, olisiko sillä kuinka suuret globaalit vaikutukset?

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Perttu Virkajärven ja erikoistutkija Kirsi Järvenrannan mukaan ei juuri minkäänlaista huomattavaa vaikutusta. Se saattaisi jopa vaikuttaa pahemmin, koska silloin lihatuotteet tuotaisiin Suomeen ulkomailta.

On myös hyvä muistaa, että kotimaisen maatalouden alasajo on erittäin haitallista globaaleissa kriisitilanteissa, joissa ruoan omavarainen tuottaminen nousee merkittävään rooliin.

Tiedostamme, että ilmastonmuutos on globaali ongelma. Emme väheksy sitä, mutta kaiken vouhotuksen keskellä on hyvä pysähtyä miettimään faktoja ja sitä todellisuutta, jossa me täällä Suomessa elämme. Emme elä Brasiliassa sademetsien keskellä.

Kuluttajan kannalta vaikuttavampaa on ohjata kiinnittämään huomiota mm. siihen, millaista sähköä hän ostaa ja kuinka paljon sitä kuluttaa. Esimerkiksi siirtyminen vihreän sähkön käyttäjäksi on seitsemän kertaa tehokkaampaa päästöjen vähennystä kuin kotimaisen naudanlihansyönnin lopettaminen.

Kasvisruokaa on tuotu kouluihin terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin vedoten, mutta olemme nähneet, että liian ”eksoottiset” kokeilut, eivät uppoa koululaisille. Oppilaiden suosikkiruoista varmasti löytyy myös ekologisia vaihtoehtoja. On arvioitu, että kouluissa ruokahävikistä koituvat kustannukset olisivat päivittäin n. 130 000 euroa ja vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Onko meillä vara tahän? Vantaan kaupunki on reagoinut asiaan siten, että ruokalistat vaihtuvat usein ja kouluissa on tarjolla oppilaiden lempiruokia terveellisissä muodoissa. Seurauksena ruokahävikki on vähentynyt merkittävästi ja ruoan kulutus on kasvanut.

Jotta uudet ruoat maistuvat oppilaille, on heidän näkemyksiään myös kuultava herkällä korvalla. Kasvisruoan tulo kouluihin avaa siten vaateen oppilaiden osallisuuden kehittämiselle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ruokaraatien avulla tai muiden kouluruokailua kehittävien tehtävien ja projektien avulla.

Nyt on hetki, jolloin ruokapalvelut ja koulut voivat yhdessä kehittää kouluruokailua osana koulujen ruokakasvatusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.