Onko käynyt jo niin, että välinpitämättömyys yhteisten asioiden hoitamiseen on muuttunut periytyväksi ominaisuudeksi?

Näemmekö Warkaudessa ennen seuraavia kunnallisvaaleja kaupungintalon ja uimahallin edustalla mielenosoituksia, joissa vaaditaan demokraattisia paikallisvaaleja? Venäjällä tällaisia mielenosoituksia on järjestetty jo kuukausikaupalla, paljon vaikeammissa olosuhteissa kuin Warkaudessa.

Osallistuin aikoinaan uimahallin parkkipaikalla järjestettyyn mielenosoitukseen, jolla vastustettiin Yhdysvaltojen junailemaa, tuhoisat seurauksen aiheuttanutta aseellista väliintuloa Irakissa.

Nykyinen kaupunginvaltuusto valittiin edellisissä kunnallisvaaleissa ehdolle asettuneiden joukosta täysin laillisesti. Ne, jotka eivät silloin äänestäneet, eivät halunneet vaikuttaa vaalitulokseen.

Kunnallisvaalien tulos vaikuttaa myös kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kunnallisten yhtiöiden hallitusten poliittiseen kokoonpanoon.

Kaupunginvaltuutettujen lukumäärää säätelee valtion lainsäädäntö ja kunnan asukasluku. Warkauden asukasluvun vähentyessä myös kaupunginvaltuutettujen lukumäärä pienenee lähivuosina.

Poliittisiin puolueisiin kuuluvia ei voida laillisesti estää asettumasta ehdolle kunnallisvaaleissa. Puolueilla on jo aikaisemmin ollut myös sitoutumattomia ehdokkaita kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaaliehdokkaille ei voida laillisesti määrätä yläikärajaa, ei edes Warkaudessa, koska kyseessä on laiton ikäsyrjintä.

Jeremias Rantanen irtautui jo demarien valtuustoryhmästä ja perusti oman sitoutumattoman valtuustoryhmän. Näemmekö lisää samanlaisia tapauksia ennen seuraavia kunnallisvaaleja?

Ne, joita mikään nykyisistä valtuustoryhmistä ei tyydytä, voivat ennen seuraavia kunnallisvaaleja perustaa oman sitoutumattoman unohdetun kansan liikkeen, vaikkapa Tanakasti kaikkea vastaan (takavas) ja asettua sen ehdokkaiksi.

Warkaudessa vaaleista vaaleihin valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana pysyttelevä äänestysprosentti ei johdu siitä, että kaupungin asioita olisi hoidettu liian hyvin. Varttuneelle perusvarkautelaiselle äänestämättä jättäminenkin saattaa riittää kehumisen aiheeksi. Onko käynyt jo niin, että passiivisuus ja välinpitämättömyys yhteisten asioiden hoitamisen suhteen on jo muuttunut periytyväksi ominaisuudeksi?

Olen vuodesta 1970 lähtien äänestänyt kaikissa vaaleissa ja ollut ehdolla 12 vaaleissa.

En halua äänestämättä jättämällä luopua mahdollisuudesta vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin. Kaikki ongelmat eivät ihmeenomaisesti ratkea kunnallisvaaleissa äänestämällä. Tämäkin vaikuttamismahdollisuus kannattaa silti hyödyntää.

Kaupunginvaltuustoon olisi tullut valituksia enemmän nuoria, jos heitä olisi ollut tarjolla ja nuoret äänestäjäkunnat olisivat äänestäneet aktiivisemmin. Jos omaksuu jo nuorena vapaamatkustajan asenteen yhteisten asioiden hoitamista kohtaan, siitä saattaa olla myöhemmin hankala irtaantua.

Toivottavasti seuraavissa vaaleissa valtuustoon valitaan myös maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita useammasta kuin yhdestä puolueesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.