Säävarman verkon rakentaminen maksaa: Savon Voima Verkolla on asiakasta kohden verkkoa 230 metriä, kun sitä on Helsingissä 17 metriä

Juha Tahvanainen esitti kirjoituksessaan (WL 6.3.) aiheellisia kysymyksiä sähkönsiirtoon ja sähkölaskuihin liittyen Savon Voima Verkko ja Väre Energia osakeyhtiöille. Kirjoittaja eniten vailla taustoitusta sähköverkkojen uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Niihin ei sähkönmyyntiin ja erilaisiin palveluratkaisuihin keskittyvällä Väre Energia Oy:llä ole mitään sidosta. Sähkönmyyjät eli myyntiyhtiöt myyvät asiakkailleen sähköä valtakunnallisesti kaikkien verkkoyhtiöiden alueille ja verkkoyhtiöillä, kuten Savon Voima Verkolla, on puolestaan vastuullaan niin sanottu markkinapaikan ylläpito eli myydyn sähkön toimittaminen loppuasiakkaille rakentamiensa ja ylläpitämiensä sähköverkkojen välityksellä. Sähkönmyynnin osalta asiakkaan laskulla näkyvä hinta määräytyy käytännössä sähkön tukkumarkkinoiden hintatilanteen mukaan.

Kirjoittaja oli saanut alkuvuoden osalta keskimääräistä suuremman sähkölaskun. Näin valitettavasti kävi noin 30 000 muullekin Savon Voiman sähkönsiirron asiakkaalle.

Syynä tähän on se, että vuodenvaihteessa sähkönmyyntiliiketoiminnan Väreelle siirtymisen myötä jouduimme laskuttamaan osaa asiakkaistamme normaalin kuukauden sähkönkäytön sijasta pidemmältä aikaväliltä. Myös kirjoittajan lasku oli puoleltatoista kuukaudelta normaalin kuukausilaskun sijasta. Lisäksi edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa kylmempi tammikuu kasvatti omalta osaltaan laskun loppusummaa keskimääräisestä kuukaudesta.

Toisin kuin kirjoittaja arveli, sähkökäyttö poikkeaa talvikuukausina varsinkin kotitalouksissa merkittävästi kesäajan kulutuksesta. Erityisesti sähkölämmittäjillä, mutta myös vaikkapa maalämpökohteissa, lämpimän kesäkuukauden sähkönkäyttö on jopa 75 prosenttia pienempi kuin kylmimmän talvikuukauden.

On totta, että viime vuosien aikana sähkön siirtohinnat ovat nousseet ja samalla ne ovat myös voimakkaasti eriytyneet maantieteellisesti erilaisten verkkoyhtiöiden välillä. Siirtohintaa selittää keskeisesti asiakaskohtainen verkkopituus ja maantieteelliset olosuhteet.

Valtakunnallisesti kalleimpia siirtohintojen osalta ovat itäsuomalaiset maakunnalliset verkkoyhtiöt, joilla on laaja ja pääosin ilmajohtorakenteinen jakeluverkko, joka sijaitsee harvaan asutulla alueella metsien ja järvien alueilla. Esimerkiksi Savon Voima Verkolla on asiakasta kohden verkkoa 230 metriä (koko verkon pituus on 27 000 kilometriä), kun vaikkapa Kuopion Sähköverkon alueella verkostopituus asiakasta kohden on vain 29 metriä ja Helsingissä 17 metriä.

Kirjoittaja mainitsikin, että valtiovallan taholta meille on ”asetettu toive ja velvoite” sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta. Tosiasiassa kyse ei ole toiveesta, vaan velvoittavasta vuonna 2013 voimaan astuneesta sähkömarkkinalain vaatimuksesta sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen. Ensimmäinen etappi on saada verkkoyhtiön asiakkaista puolet säävarman verkon piiriin vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vaikka keskimääräinen asiakkaan kokema keskeytysaika oli viime vuoden kaikista tunneista vain noin kaksi tuntia (palveluaste 99,98 prosenttia), emme ole lähelläkään täyttää lain toimitusvarmuudelle edellyttämiä kriteerejä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Savon Voima Verkon kannalta vuoden 2020 loppuun mennessä noin 50 miljoonan vuotuisia investointeja, joista merkittävä osa on sähköverkon ikään ja tekniseen kuntoon nähden ennenaikaisia mutta pakollisia.

Kun Savon Voima rakentaa säävarmaa sähköverkkoa vuosittain noin 1 000 kilometriä eli keskikokoisen kaupungin koko jakeluverkon verran, on luonnollista, että sillä on merkittävät vaikutukset sähkönsiirtohintoihin. Yhtiön liikevaihdosta säävarmaan ohjelmaan käytettiin noin 60 prosenttia liikevaihdosta, joka tarkoitti noin 472 euron investointeja asiakasta kohden. Vuosina 2013–2018 verkon investointeihin on käytetty kaikkiaan jo 266,4 miljoonaa euroa.

Lain vaatimusten mukaisesti säävarmaan verkkoa rakennetaan 2036 vuoteen saakka siten, että kaikki asiakkaat ovat toimitusvarmuuskriteerien piirissä.

Osansa siirtolaskujen kasvusta selittää viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 150 prosenttia kasvanut sähkövero sekä laskulla lisäksi perittävä 24 prosentin arvonlisävero eli kaikkiaan siirtolaskusta noin puolet on valtiolle kerättäviä veroja. Sähkönsiirron asiakkaat maksavat verojen lisäksi laskulla kantaverkkomaksuja, joita Savon Voima tilitti viime vuodelta kantaverkkoyhtiö Fingridille noin 10 miljoonaa euroa.

Sähkön siirtohinta pitää voimakkaan kehittämisen lisäksi sisällään kunnossapidon ja 24/7 toimivuuden vikavalvonnan kustannukset, vikojen ja myrskytuhojen korjauksen, tuntitasoisen kulutusmittauksen ja siihen liittyvän tiedonsiirron asiakkaille ja sähkönmyyjille, asiakaspalvelun ja laskutuksen, energiansäästöneuvonnan, sähköverkossa syntyvän siirtohäviön kustannukset sekä asiakkaille pitkistä sähkökatkoista maksettavista korvaukset.

Ruotsissa mittava sähkön toimitusvarmuuden kehittäminen ja siirtohintojen alueellisten hintaerojen hillitseminen on ratkaistu alentamalla sähköveroa harvaan asutuilla alueilla ja vastaavasti nostamalla siirtohintoja tiheällä asutusalueella suurten kaupunkien alueilla. Tällä on tasoitettu valtion säädösten vaikutuksia maan sisäisesti niin, ettei tasapuolisen infran kustannusvaikutukset näkyisi kuluttajille suurina kustannuseroina erilaisten alueiden välillä. Tällä järjestelyllä sähköverkkoa on saatu kehitettyä merkittävästi myös pitkien johtopituuksien alueilla siten, että valtion verotulokertymä pysyisi ennallaan.

Sähkönsiirtohinnoittelua valvoo Energiavirasto, joka asettaa kullekin verkkoyhtiölle vuosittain myös sallitun tuottotason.

Savon Voima Verkon omistus on kokonaan toimialueemme kahdenkymmenen kunnan hallussa, joten yhtiölle asetettu kohtuullinen taloudellinen tuotto jää kokonaan omistajakunnille ja siten paikallisesti alueen asukkaille. Lisäksi työllistämme vuositasolla toimialueellamme suoraan ja kumppaneiden kautta välillisesti satoja henkilöitä, joka myös tuo alueelle merkittäviä taloudellisia höytyjä.

Savon Voima Verkko Oy

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.