Sähkön siirtomaksuista on tullut kuluttajan kirous – Iisalmi, Varkaus, Leppävirta, Pieksämäki ja muut ovat Kuopion pitkässä talutusnuorassa

Kuka muistaa mistä juontaa alkunsa korkeat siirtomaksut? Tapaninpäivänä vuonna 2011 Ruotsin kautta Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomeen ja siitä edelleen iskenyt Tapani-myrsky oli voimakkain yli 30 vuoteen. Se vahingoitti sähköverkkoa laajoilla alueilla ja aiheutti pitkiä sähkökatkoksia. Sitä seurasi pian Hannu-myrsky, jonka vuoksi aloitettuja korjaustoimia oli vaikea jatkaa.

Myrskyt kaatoivat puita, jolloin ihmiset jäivät ilman sähköä, valaistusta, lämmitystä ja tietoliikennettä. Pakastimet sulivat ja putket jäätyivät. Kaiken kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa kuutiota puuta kaatui. Vahingonkorvaukset arvioitiin noin 120 miljoonan euron suuruisiksi.

Suomalaiset haukkuivat tämän jälkeen energiayhtiöt ja poliitikot. Eduskunta sääti tällöin uuden sähkömarkkinalain vuonna 2013. Energiayhtiöiden tuli parantaa sähköverkot niin sanotusti säävarmoiksi. Linjoja vedettiin teiden varteen ja metsiä siistittiin linjojen läheltä.

Tärkein on kuitenkin ollut linjojen kaivaminen maan alle. Savon Voima Verkko Oy:n Säävarma-investointiohjelman vuosittaiset investoinnit ovat noin 50 miljoonaa euroa vielä vuoden 2020 loppuun saakka.

Tällaiset sähköverkkojen investoinnit ovat nostaneet sähkön siirtomaksua aina siitä lähtien, kun sähkömarkkinalaki säädettiin. Energiavirasto valvoo siirtomaksun tasoa ja korotuksia. Suurin korotus voi olla kuitenkin 15 prosenttia vuodessa.

Siirtomaksussa on koko ajan korotuspainetta ja eniten maksavat Itä-Suomessa kerros- ja pientaloissa asuvat verrattuna Uusimaahan. Kauppalehden 3. sivun tyttö sanoi tämän asian ytimekkäästi: ”Sähkön siirtomaksu tarkoittaa, että sähköyhtiöt siirtävät kaiken asiakkaan maksettavaksi.”

Caruna-kaupat muistetaan. Kokoomuksen sixpack-hallituksen ”talouspoliittinen ministerivaliokunta teki joulukuussa 2013 suomalaisille kalliin virheen, kun se poisti Fortumilta strategisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoa.” Tällä päätöksellä annettiin lupa myydä Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien 80-prosenttisesti omistamalle Carunalle.

”Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, eli palvelu, jota sen luonteen vuoksi asiakkaat eivät voi kilpailuttaa. Luonnollisten monopolien pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisessa omistuksessa. Luonnollista monopolia ei pitäisi luovuttaa tahoille, jotka pyrkivät käyttämään monopoliasemaansa maksimaalisen voiton tavoitteluun.” Juuri kuten Caruna teki.

Tätä samaa voiton tavoittelua ovat sähköverkkojen asiakkaat saaneet kokea vuoden 2013 lähtien. Nyt Savon maassa poliittiset päättäjät vakuuttelevat kuin yhdestä suusta, ettei Savon Voiman ja Kuopion Energian fuusiolla ole suoria vaikutuksia kaukolämmön hintaan tai sähkön siirtohintoihin. Tämän fuusion lasketaan WL:n 15.8.2019 mukaan tuovan omistajilleen vuositasolla 6,5 miljoonaneuron synergiaedut. Kyseessä sanotaan olevan win-win-tilanne.

Eniten voittaa muka savolainen kuluttaja, joka jo nyt kärvistelee siirtomaksujen kanssa. Tämä ei voi olla mikään win-win-tilanne, koska sähkön siirtomaksut nousevat koko ajan. Jos ne laskevat, niin silloin vasta voidaan puhua tästä kaikille edullisesta tilanteesta.

Kuopion kaupunki omistaa tällä hetkellä 40 prosenttia Savon Energiaholding Oy:stä. Tämä Kuopion omistusosuus on suhteessa liian suuri. Esimerkiksi Iisalmen ja Varkauden osuudet ovat hieman yli 5 porosenttia. Eli ei kovin paljon.

Lisäksi Kuopio haluaisi 24-paikkaisesta neuvostosta 32-paikkaisen. Lisäpaikat se haluaisi itselleen. Kaikki nämä muut kunnat Iisalmi, Varkaus, Leppävirta, Pieksämäki ja niin edelleen ovat Kuopion pitkässä talutusnuorassa, josta hyötyvät vain osakkeenomistajat sekä Kuopion kaupunki.

Sähkölaskun maksajan jäädessä Kallaveden rannalle ruikuttamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.