Talouden madonlukuja on luettu Varkauden valtuustolle moneen kertaan. Pitääkö konsultin sanoa se uudelleen?

Kaupunki käyttää eri yhteyksissä paljon erilaista konsulttityötä. Tuo työ ei ole halpaa, ja usein se myös viivästyttää päätöksentekoa. Työ tehdään useinkin keräämällä jo olemassa olevaa faktatietoa ja haastattelemalla johtoa, henkilöstöä, hallitusta ja niin edelleen.

Varsin usein kuultu fraasi on, että ”odotetaan nyt konsulttityön valmistumista”. Voi myös kysyä, korvataanko konsulttitöillä johdon perustehtävää ja vastuita? Eikö johto saa joukkojaan pelaamaan yhteiseen maaliin?

Lähiaikoina on valmistuneet mm. riskianalyysit kaupungin vuokrataloyhtiöstä ja Teollisuuskylästä. Ehkäpä analyysit olivat paikallaan: ainakin vuokrataloyhtiön jotkut hallituksen jäsenistä tuntuivat olevan kovin yllättyneitä yhtiön kriittisestä tilasta. Tarvitaanko konsulttia kertomaan tämä, on tietenkin aiheellinen kysymys.

Teollisuuskylän analyysin keskeisin sisältö oli se, että akkutehdas on suuri riski ja yhtiön pääomarakenne ei mahdollista tällä hetkellä tehokasta toimintaa. Tämä tiedettiin kyllä hyvin ennen analyysiakin mutta onpahan nyt sekin sitten ”virallisesti” todettu.

Todettakoon nyt vielä kerran – kun akkutehtaasta puhutaan ja jälkiviisaita riittää – että päätökset tehtiin aikanaan lähes yksimielisesti ja silloisissa olosuhteissa ja suhdanteissa. Akkuteollisuus oli houkutteleva tulevaisuuden hunajapurkki, hankkeeseen tuli mittavasti yksityistä ja julkista rahaa ja Stora Enson tehtaiden sulkeminen näytti Varkaudessa hyvinkin mahdolliselta skenaariolta. Jos silloin olisi valtuustossa todettu vain, että ”liian suuri riski, ei toimenpiteitä” olen vakuuttunut, että kritiikki olisi ollut rajua hukatusta tuhannen taalan paikasta.

Nyt kaupunki tilaa KPMG:ltä ohjelman talouden tasapainottamiseksi. Kysyinkin ohjausryhmän kokouksessa kaupunginjohtajalta, mihin me tässä konsulttia tarvitsemme?

Emmekö itse pysty ja osaa laskea vai pitääkö tulla ulkopuolisen tahon vakuuttamaan päättäjille missä mennään? Vastaus oli, että ”varmaan molempia”.

Talouden madonlukuja on istuvalle valtuustolle kyllä luettu jo moneenkin kertaan. Näin on tehnyt niin kaupungin talousjohtaja kuin ulkopuoliset vierailijatkin.

Valitettavasti esitykset on usein kuitattu toteamalla ne tuhkan päälle ripotteluksi ja turhaksi pelotteluksi. Talousjohtajaa on jopa kielletty kertomasta ikävimpiä lukuja. Täytyy muistaa, että konsultti ei tee päättäjien puolesta yhtään toimenpidettä, ainoastaan suosittelee ja esittää vaihtoehtoja. Ja jos konsulttityö ei ole sattunut aina ihan kaikkia miellyttämään, on todettu että olipa huono konsultti.

Kun kaupungin tilinpäätöksistä putsataan varaukset, vesilaitoksen yhtiöittämiset ja muut tasekikkailut sekä huomioidaan joidenkin konserniyhtiöiden kriittinen tilanne, näyttävät tulevien vuosien talousluvut aika karmaisevilta. Kaupunginhallitus on linjannut, että lomautuksia ja irtisanomisia ei tehdä.

Niin ikävää kuin se onkin, pelkästään toiminnallisilla muutoksilla riittävien säästöjen aikaansaaminen on haihattelua. Muutos lähtee tosiasioiden, ikävienkin, myöntämisellä.

Kun kaupungin strategia puhuu 62 000 asukkaasta ja kaupunkia juhlitaan komeasti syksyllä reilulla 100 000 eurolla, voi kysyä, miltä se näyttää ulospäin. Hyvin menee mutta menköön.

Pitkään kuntapolitiikassa mukana olleena minusta on tullut varsin skeptinen. Useinkaan muutosta ei saada aikaan ennen kuin edessä on vain pakko ja ne ikävimmät keinot ja palvelujen raju priorisointi. Varkaus on ikävä kyllä vahvasti tällä tiellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.