Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen edellyttää tiukkaa talouskuria ja ennen kaikkea jämäkkää johtamista

”Masentavaa”, totesi kaupunginjohtaja Hannu Tsupari jokunen viikko sitten valtuuston käsiteltyä alustavasti ensi vuoden budjettia. Hän viittasi näkemykseensä, että valtuutetut olivat unohtaneet ns. pitkän tähtäimen talouden tervehdyttämissuunnitelmassa sovitut asiat. Samaa huolta ovat kantaneet myös kaupungin henkilöstöryhmät.

Täytyy muistaa, että kyseessä on vasta suunnitelma, jonka toteutumiseksi aika monien asioiden tulisi loksahtaa kohdalleen. Suunnitelman realistisuus on vielä näkemättä.

Hyvässä muistissa on valtuustokauden alussa laadittu kaupunkistrategia, joka aloitettiin komeasti seudun 62 000 asukkaan tavoitteella. Aika vähälle on jäänyt strategian päivittäminen ja toteutumisen tarkastelu.

Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen edellyttää äärimmäisen tiukkaa talouskuria ja ennen kaikkea jämäkkää ja osaavaa johtamista.

”Masentavaa”, voisin minäkin sanoa vaikkapa viesteistä, joita välillä kuulee kaupungin johtoryhmästä. Ovatko vastuualueet selvät, ovatko kaikki ne hyväksyneet ja koskevatko yhteiset pelisäännöt kaikkia ja kaikissa tilanteissa? Pelataanko samaan maaliin vai sivurajan yli?

Varsin kummallisia viestejä on tänä syksynä kuulunut myös siitä, kuinka poliittisen johdon ja viranhaltijoiden yhteistyö on koettu. Varkauden nykytilanteessa ei ole varaa sisäisiin skismoihin, ulkoisiakin haasteita on riittämiin.

Tilanne ei ole helppo valtuutetuillekaan. Säästöjä pitäisi syntyä, alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta olisi kasvatettava ja investoidakin pitäisi merkittävästi.

Helsingin Sanomat kertoi taannoin Kunnallisalan Kehittämissäätiön tutkimuksesta, jossa kuntalaisilta kysyttiin mistä he säästäisivät, jos kunnan olisi näin tehtävä. Veronkorotuksia vastusti yli puolet vastaajista, reilusti yli puolet vastusti kuntaliitoksia, samoin omaisuuden myyntiä.

Kunnan työntekijämäärää ei saisi säästösyistä tiputtaa valtaosan mielestä, ja palvelutason laskemista taikka ulkoistamista vastusti 64 prosenttia. Yksi asia kelpasi: kysymykseen ”kannatatko sitä että kuntalaiset voisivat esimerkksi palvelusetelillä ostaa palvelut sieltä mistä itse haluavat” valtaosa vastasi myöntävästi.

HS toteaa, että kunnalliset päätökset tulevat kansalaisten iholle paljon enemmän kuin suuret valtiolliset linjaukset. Kyselyn perusteella valtaosa ei ole valmis tinkimään mistään kunnan talouden pelastamiseksi.

”Edustuksellisessa demokratiassa päättäjien on otettava vastuu, ja mentävä joskus toiseenkin suuntaan kuin äänestäjät toivovat. Tällaista vastuunkantoa sanotaan johtajuudeksi ja sen välttelyä populismiksi. Jälkimmäinen toimintatapa on ikävä kyllä lisääntymässä.”

Siinäpä miettimístä niin viranhaltijoille kuin meille valtuutetuillekin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.