Uimahallissa molemmat sukupuolet lapsista vanhuksiin voivat itse hoitaa omaa terveyttään

Rakennusinsinööri Heimo Pöllänen nosti esiin tärkeitä uimahalliin liittyviä argumentteja. En ole rakentamisen asiantuntija, mutta voi hyvin olla että vanha uimahalli kannattaa peruskorjata, jos ei ole varaa tehdä uutta ja sijoittaa hallia koulujen sekä olemassa olevan liikuntapaikka-infrastruktuurin yhteyteen Kuoppakankaalle.

Peruskorjaus vaihtoehto valitettavasti käsiteltiin sangen pintapuolisesti alustavassa hankeselvityksessä, niin kuin kaikki muutkin oleelliset asiat. Olisi tärkeää että tämän tason hankkeet (miljoonainvestoinnit) aloitetaan simuloimalla väestökehitystä, verotuloja ja käytettävissä olevia varoja.

Simulointeja voitaneen tehdä kohtuullisen luotettavasti eri skenaarioille aina 2030 luvulle saakka.

Sitten katsotaan mihin varat riittävät. Tämän jälkeen hankkeet pannaan tärkeysjärjestykseen.

Itse pidän uimahallia tärkeänä, koska se on liikuntapaikka, jossa molemmat sukupuolet lapsista vanhuksiin voivat itse hoitaa omaa terveyttään. Kyseessä on siis terveysinvestointi (vertaa tätä terveyslähtökohtaa visioon jossa yhteiskunnan fokus on sairauskeskeisyydessä).

Uimahallin edellisen peruskorjauksen strategiatyössä mukana olleena uskon että hyvällä suunnittelulla vanha halli saadaan ihan toimivaksi seuraavaksi 15 vuodeksi, jos vaan tärkeät rakennustekniset asiat ovat OK ja/tai kunnostettavissa kohtuukustannuksin. Luovuuttakin saa käyttää oikeissa paikoissa.

Viidellä miljoonalla eurolla saa fiksusti käyttäen paljon aikaan, varsinkin kun rakentaminen ajoitetaan lamakauteen Viime peruskorjaukseen valtio myönsi miljoona markkaa ylimääräistä hankeavustusta nimenomaan luovien ratkaisujen vuoksi. Sama voidaan mahdollisesti toistaa.

Ja hallia ei todellakaan tarvitse edes sulkea pitkäksi aikaa kun korjaaminen tehdään vaiheittain kahtena kesänä.

kehittämisen sekatyömies