Väkivalta ja koulukiusaaminen eivät ole eivätkä saa olla osa koulujen arkea

Lapset tarvitsevat ensisijaisesti omia vanhempiaan tai läheistä aikuista, joka kasvattaa, ohjaa, huoltaa, ojentaa, kannustaa, suojelee sekä antaa turvaa, ravintoa, lämpöä ja rakkautta. Kouluissa opettajat ja rehtori ovat lapsen vanhemman roolissa oppimisen, kansalaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa siis kaikessa siinä, jota koulupäivät pitävät lukujärjestyksen mukaan sisällään. Yhteistyö kodin ja koulujen välillä on elintärkeä side ja kanava tukea ja kehittää lasten koulunkäyntiä.

Opettajat ja vanhemmat haluavat aina lasten parasta. Ongelmatilanteissa lasten vanhempien ja koulun opettajien / rehtorin yhteistyön tärkeys ja merkitys korostuu.

Koulujen arjessa heijastuu pienoiskoossa aikuisten yhteiskunnan ilmiöt. On juhlien ja ilon hetkiä, on erilaisia ristiriitoja. Yhtä kaikki opettajat, rehtorit ja koulun henkilökunta puuttuvat epäkohtiin kukin tavallaan ja taidoillaan. Oikea-aikainen ristiriitoihin puuttuminen ja tilanteiden ratkaiseminen on aina parempi kuin asian jättäminen puuttumatta.

Väkivalta ja koulukiusaaminen eivät ole eivätkä saa olla osa koulujen arkea. Sellainen meno koulussa ei ole kenellekään kivaa, ei väkivallan tai koulukiusaamisen osapuolelle eikä sen ulkopuolella oleville oppilaille. Valitettavasti tällaisia tapauksia on ollut myös Varkaudessa.

Oppilaiden henkilökohtainen koskemattomuus on asia, joka koulun pitää pystyä aina ja kaikissa tilanteissa kitkemään pois eikä sallimaan missään muodossa. Oppilaan turpaan saaminen koulussa ei ole tätä päivää.

Sellaisesta väkivallasta ja oppilaan henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta pitää seurata paitsi ankara rangaistus myös tällaisesta tapahtumasta pitää koulussa järjestää tiedotustilaisuus kaikille oppilaille tavoitteena ja viestinä, että kyseinen väkivalta on aina rangaistavaa.

Pelkät koulun järjestyssäännöt tai ohjeet kouluväkivallan tai koulukiusaamisen kieltämisestä eivät riitä. Säännöt ja ohjeet ovat vain sääntöjä ja ohjeita. Konkretiaa on niiden jalkauttaminen eli koulussa julkinen läpikäyminen, jotta jokaiselle oppilaalle tulee mielikuva mikä on sallittua ja mikä ei.

Siitä huolimatta syntyy oppilaiden välille tappelunnujakoita, tönimistä, koulukiusaamista ja muuta toraa. Niihin pitää koulussa opettajien ja rehtorin heti puuttua ja kaikille oppilaille järjestettävässä yhteisessä tiedotustilaisuudessa nostaa asia esiin. Muuten väkivallankierre ja muu epäasiallinen käyttäytyminen eivät lopu.

Joskus kouluväkivallan kohteeksi joutuneen oppilaan vanhempien on pakko turvautua järeämpiin keinoihin. Näin esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa samassa koulussa toistuvasti ilmenee oppilaiden kesken väkivaltaista käyttäytymistä, koulukiusaamista, tönimistä, epäasiallista ja tai halventavaa oppilaan nimittelyä.

Näissä tilanteissa koulun johto ja henkilöstö eivät ole onnistuneet työssään luomaan kouluunsa oppilaille oppimis- ja koulurauhaa sekä turvallisuuden tunnetta siitä, että kouluun on kiva tulla ja siellä on kiva oppia ja olla. Jotakin koulun johtamisessa on silloin pahasti pielessä, jos kouluväkivalta, koulukiusaaminen sekä muu edellä kerrottu epäasiallinen toiminta toistuu eikä sitä saada loppumaan.

Silloin on sivitystoimen, oppilaiden vanhempien tai huoltajien toimitttava ohi koulun opettajien ja rehtorin, niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Syy tähän menettelyyn on yksinkertainen: koulussa ei sallita väkivaltaa, koulukiusaamista ja turvattomuutta oppilaille missään muodossa eikä missään olosuhteissa.

Tällaisissa tilanteissa voi olla yhteydessä esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamieheen/ oikeusasiamies@eduskunta.fi, lapsiasiavaltuutettuun/ lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi tai valvovii viranomaisiin Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista, suomalaiset lapset ovat innokkaita, oppimishaluisia ja avoimia koulumyönteisiä ihmisiä, Suomea kansakuntana pidetään onnellisena maana. Meillä on moniin muihin maihin verrattuna lähes kaikki asiat paremmin.

Tehkäämme me aikuiset kaikki ja kaikkemme lastemme, lastenlastemme ja nuorisomme turvallisen koulun puolesta.

eläkeläinen, sivistyslautakunnan jäsen (sd.)