Varkaus on kansainvälinen kaupunki ja sen eteen pitää satsata kouluissa – myös A2-kielten opetuksen säilymisessä

Warkauden Lehti uutisoi 17. helmikuuta otsikolla: ”Kiinnostus kieliin vähenee edelleen”. Otsikko oli raflaava ja oli pakko lukea juttu loppuun, että pystyi ymmärtämään ristiriidan Varkauden kaupungin voimassa olevan strategian ja saamieni viestien ja selvitysten kanssa.

Varkauden uusi strategia lähtee liikkeelle siitä, että Varkaus on kansainvälinen kaupunki – nyt ja tulevaisuudessa. Pelkästään historiamme on poikkeuksellisen kansainvälinen. Toisaalta nykyäänkin Varkaudessa asuu yli 1 000 eri maasta olevaa ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

Mm. tätä varten on laadittu ns. kv-ohjelma, joka on myös hyväksytty istuvan valtuuston toimesta. Kv-ohjelmassa alleviivataan useassa kohdassa, kuinka tärkeää on vieraiden kielten opettaminen ja hallitseminen. Varsinkin tulevaisuutta ajatellen.

Valmistelun yhteydessä käytiin useaan otteeseen läpi tapoja ja keinoja, joilla voidaan estää tilanne, jossa ei synny A2-kielten ryhmiä. Yksi keino oli yhdistää ryhmiä. Toinen keino lisätä tiedottamista ja markkinointia kieliopinnoista.

Tapoja on useita, joista yksinkertaisin on alentaa kaupungin (keinotekoista) oppilasmäärän alarajaa. Kun strategia lähtee siitä, että olemme kansainvälinen kaupunki, sen eteen pitää olla valmis tekemään töitä ja satsaamaan resursseja – myös sivistystoimen ylimpien virkamiesten.

Naurettava selitys ja sekin täysin ristiriidassa kv-ohjelmassa hyväksytyn arvopohjan kanssa, on väite siitä, että ruotsin kielen opetus jotenkin heikentäisi mielenkiintoa muihin vieraisiin kieliin. Lisäksi jutussa väitetään, että kolmen vieraan kielen opiskelu on liian rankkaa ala-asteikäiselle. Suomessa ja Euroopassa on kasvavassa määrin pelkästään jo perheitä, joissa puhutaan kolmea eri kieltä.

Mikään psykologinen tutkimus ei tue väitettä, päinvastoin useamman kielen opiskelu pääsääntöisesti tukee uusien kielten oppimista.

Vuoden 2019 tilastotkaan eivät tue jutussa (WL 17.2.2019) esiin tulleita väitteitä.

Esimerkiksi Waltterin koulussa valittiin A2 kieltä keväällä niin, että tänä vuonna kolmannella luokalla on yhteensä 28 oppilasta, joista 22 valitsi vapaaehtoisen A2-kielen. Venäjää valitsi 12 oppilasta -ryhmä syntyi.

Saksaa valitsi 10 oppilasta – ja ryhmää ei muodostettu. Miksi? Mikä menetys kaupungille! Mutta mikä menetys näille 10 nuorelle oppilaalle!

Tämä esimerkki pelkästään osoittaa, miten typerää on asettaa keinotekoisia rajoja.

Tämä asia tulisi tutkia ensi tilassa kaupungin johdon ja arvioida, kuinka voidaan toimia näin räikeästi ristiriidassa valtuuston vahvistaman strategian ja kv-ohjelman suhteen.

Jälkiviisaasti voi todeta, että kielten opetukseen liittyvissä asioissa tietoa kannattaa kerätä syvemmältä ruohonjuuritasolta. Sivistystoimenjohtajan jutussa esittämä näkemys on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä esimerkiksi olemme keskustelleet ja valmistelleet kansainvälisten asioiden työryhmässä, jonka puheenjohtajana allekirjoittanut toimii. Tätä tietoa oli saatavissa viime vuonna ja päättäjien toimesta on kannustettu virkamiehiä satsaamaan kielten opetukseen.

Tätä taustaa on käsittämätöntä lukea vuonna 2019 jutussa esiin tulleen kaltaisia väitteitä. Nyt on korkea aika alkaa toteuttaa strategiaa muullakin tavalla kuin liimaamalla iskulauseita bussien perään.

kansanedustajaehdokas