Vika ei aina ole nuorissa

Nuoret, heidän kokoontumisensa yhteen sekä heidän käyttäytymisensä tuntuu olevan polttava aihe tällä hetkellä. Osa (könönpeltolaisista) aikuisista tuntuu yleistävän yksittäisten nuorten huonon käytöksen kaikkiin mopoikäisiin poikiin ja tyttöihin.

Olen huolestuneena kuunnellut oman 15-vuotiaan nuoren tuomaa viestiä aikuisten käytöksestä nuoria kohtaan. Aikuinen ihminen tullut tönimään ja syyttämään syytöntä nuorta ja nuorilta on takavarikoitu tavaraa oman käden oikeudella. Joku menee pahasti aikuisten käytöksessä pieleen, kun nuoret joutuvat turvautumaan virkavallan apuun turvatakseen omat oikeutensa.

Kun kotona on opetettu lapselle 15 vuotta, että asiat pitää selvittää puhumalla ja rakentavassa hengessä, oma nuori on hämmentynyt moisesta käytöksestä. Aina vika ei löydy nuorista, vaan meillä aikuisilla voi olla peiliin katsomisen paikka, kuinka asioita hoidetaan.

Jos käyt nuorten päälle kuin yleinen syyttäjä, metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Muistatko, mekin olimme joskus nuoria ja vietimme aikaa kanssa ja nautimme siitä, kun elämä on huoletonta ja ihanaa?

Väitän että suurin osa nuorista ottaa vastaa rakentavaa palautetta ja on kykeneviä keskustelemaan järkevästi. Syyttömiä nuoret ovat siihen, ettei heillä ole paikkaa, missä viettää aikaa yhdessä. Itse olen tarjonnut mahdollisuuden oman lapseni kaveriporukalle tulla kotiini.

Pienemmällä porukalla mahtuu autotalliin rassailemaan mopoja ja kuuntelemaan musiikkia. Valitettavasti tila on rajallinen. Yhdessä on yritetty miettiä, missä olisi paikka kokoontua isommalla porukala niin, etteivät nuoret olisi silmätikkuina.

Puistossa ei kiellä mikään laki nuoria viettämästä aikaa. Siellä sitä itsekin aikoinaan istui ystävien kanssa ihmettelemässä maailman menoa nuorten silmin. Sopu sijaa antaa, jos nuoret väistävät perimmäiseen nurkkaan, jos lapsia tulee leikkimään. Puistoon mahtuvat nuorten, lapset ja heidän huoltajansa.

Nuorille haluan sanoa: pidä silmäsi ja korvasi auki, kuulostele elämän eri makuja ja sävyjä. Tavoittele unelmiasi. Usko itseesi ja ystävääsi. Elä ja unelmoi. Tee unelmiesi eteen töitä ja usko, että ne ovat saavutettavissa.

Rakasta, riitele, pety ja onnistu. Usko itseesi ja luota vahvuuksiisi. Elä ja koe kaikilla aisteillasi.

Ja muista nelikymppisenä perheen äitinä tai isänä olleesi itsekin nuori, jolloin nautit elämästäsi kaikilla aisteilla yhdessä hyvien ystäviesi kanssa.

Äläkä koskaan, ikinä muutu tiukkapipoiseksi keski-ikäiseksi tädiksi tai sedäksi.