Historiatutkimus on tärkeä hanke: teollisuuden osaamisessa on hyvät perusteet varkautelaiseen ylpeyteen

Varkauden kaupungin pitkäaikainen haave, yli 200-vuotisen teollisen historian saattaminen kirjoihin ja kansiin, on lähtenyt liikkeelle. Tutkimushanke sai potkaisun eteenpäin vuonna 2017, kun kaupunginvaltuutettu Martti Lamberg teki asiasta kuntalaisaloitteen. Hienolle hankkeelle sopii hienosti myös se, että sitä on aloitteellaan kiirehtinyt entinen Stora Enson paikallisjohtaja.

Historiatyö saa varsin laajaa hyväksyntää itse tutkimuskohteelta, sillä niin Stora Enso, Sumitomo kuin Andritzkin ovat luvanneet hankkeelle taloudellista tukea. Noin 300 000 euron hankkeen rahoitus tarvitsee toki vielä monta muutakin rahoittajaa.

Varkauden teollinen kausi alkoi, kun senaatti antoi vuonna 1815 vapaaherra Gustav Wredelle luvan perustaa Huruskosken rannalle masuunin, kankirautavasaran ja ahjon. Loppu sitten onkin niin sanotusti historiaa. Varkautelaisten, ja lukuisien leppävirtalaisten ja joroislaisten leipä on ollut kiinni teollisuudessa: laivanrakennuksessa, sahoissa, konepajoissa, metsäteollisuudessa.

Vaikka vuosiin ja vuosikymmeniin mahtuu monia alamäkiä, teollisuuden kyky selviytyä ja kehittyä on ollut suorastaan mestarillista. Pitkään A. Ahlströmin omistama teollisuus on nykyisin kansainvälisillä toimijoilla, joita voi liioittelematta sanoa monissa asioissa maailman parhaiksi. Huippuunsa on virittynyt myös alihankkijoiden verkko.

Nykyinen historiankirjoitus ei tyydy toteamaan vaan etsii syitä ja seurauksia. Tutkijoiden kunnianhimoinen tavoite (WL 28.11.) on katsoa yhden paikkakunnan teollista historiaa uudesta, osaamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Juuri niihin kätkeytyy hyvät perusteet varkautelaiseen ylpeyteen aikaansaannoksistaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.