Jos järvilohi todella lisääntyy keskellä Varkautta, se on kaupungille todellinen kruununjalokivi

Kämärin alue on noussut Varkaudessa uuden huomion kohteeksi. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kaupunki suunnittelee Ämmäkoskeen uusia kevyen liikenteen siltoja. Kun ne joskus valmistuvat, ulkoilija voi kulkea rantoja pitkin Huruslahdelta Könönpeltoon.

Samaan aikaan Kämärin- ja Ämmäkosket ovat mukana lohikalojen lisääntymistä kohentavassa hankkeessa. Viikonvaihteessa Kämärinkoskelle kokoontui kymmeniä talkoolaisia perehtymään asiaan ensin teoriassa ja sitten käytännön töihin, asettamaan uusia kiviä sopiviin kohtiin.

Harva varkautelainenkaan tietää, että puromainen Kämärinkoski on itse asiassa 1980-luvulla lohikalojen nousua varten rakennettu luonnonmukainen kalatie. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että ainakin järvitaimen kutee sekä siinä että Ämmäkoskessa, jonka vesimäärä vaihtelee rajusti säännöstelypadon alapuolella. Mahdollisesti koskissa on kutenut myös järvilohi.

Koekalastuksen perusteella lohikalojen poikaset eivät kuitenkaan selviä hengissä, ja juuri tähän ongelmaan talkoilla haettiin ratkaisua.

Saimaan vesistön järvilohi on saimaannorpan kaltainen reliikki, jääkauden jälkeen sisävesiin jäänyt ja niihin sopeutunut merieläin. Luonnossa syntynyt ja kasvanut järvilohi on vielä harvinaisempi kuin norppa. Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, mikä tarkoittaa, että sillä on todellinen vaara kuolla sukupuuttoon.

Jos järvilohi todella lisääntyy keskellä Varkautta, se on kaupungille todellinen kruununjalokivi. Järvilohen ja muiden lohikalojen lisääntymisedellytysten parantamiseksi tehdään töitä monessa suunnassa, ja paljon julkisuutta on saanut ajatus Heinäveden Palokin vesivoimalan purkamisesta.

Paljon voidaan saada aikaan myös kohentamalla jo olemassa olevia lisääntymisalueita sekä lisäämällä resursseja salakalastuksen valvontaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.