Lukion merkitys nuorten itsenäistymisen ja vastuunkannon kasvattajana on lisääntynyt

Abien riemu ja vanhojen arvokkuus ovat täyttäneet Varkauden, Leppävirran ja Joroisten lukiot menneellä viikolla. Pieksämäellä perinteiset lukiolaisten juhlapäivät olivat jo edellisellä viikolla ja Heinävedellä ne ovat ensi viikolla. Syynä koko maassa yhteisen penkkaripäivän poistumiseen on ylioppilaskokeen uudistus, joka poisti erilliset kielten kuuntelut.

Perinteisillä ilotteluilla ja juhlallisuuksilla on paikkansa. Muina aikoina lukio on nykyisin vaativa koulu, joka valmistaa nuoria jatko-opiskeluihin. Peruskoulussa oppilaan perään katsotaan monin tavoin. Lukio on jo portti oppilaitoksiin, joissa opiskelu ja siinä edistyminen ovat omalla vastuulla.

FindEdun ja Mind the Gapin laaja tutkimus osoitti, että lukio-opiskelijat pystytään jakamaan neljää tyyppiin: innostuneisiin, stressaantuneisiin, kyynisiin ja uupuneisiin. Stessaantuneet opiskelijat ovat usein tyttöjä ja kyyniset poikia.

Muutos peruskoulusta lukioon on iso. Kilpailu ja erityisesti arvosanojen merkitys kasvavat. Ylioppilaskirjoitukset kummittelevat taustalla heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Opiskelu muuttuu itsenäiseksi ja vastuu omasta edistymisestä kasvaa.

On tapana sanoa, että lukio antaa nuorelle kolme vuotta lisäaikaa miettiä, mitä haluaa tehdä isona. Sen rinnalla lukion merkitys nuorten itsenäistymisen ja vastuunkannon kasvattajana on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan esimerkiksi stressinhallintataidot kasvavat lukiossa, ja siitä on tietenkin iso apu jatkossa. Stressi ja kyynisyys, vahva riittämättömyyden tunne voivat kuitenkin johtaa myös masennukseen, joka on vakava asia. Arvosanojen urakoinnin keskellä tilaa pitää jäädä sille, että opettaja ja nuoren muu tukiverkko kykenevät tunnistamaan ongelmia ja nostamaan uupuneita innostuneisiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.