Olisiko aika laajentaa sitä joukkoa, josta vaalilautakuntien jäsenet valitaan, kun äänimäärä muuttui kolmannenkin laskukerran jälkeen?

Itä-Suomen hallinto-oikeus teki alkuviikosta odotetun ratkaisun, kun se hylkäsi varkautelaisen Timo Suhosen tekemän valituksen kevään eduskuntavaaleista. Vaalipäivän iltana Suhosesta oli vielä tulossa kansanedustaja, mutta tarkastuslaskennassa hän putosi täpärästi kuopiolaisen Tuula Väätäisen taakse ja jäi varasijalle.

Sosiaalidemokraattien ehdokkaana ollut Suhonen vaati valituksessaan päätöksen kumoamista ja tarvittaessa äänten laskemista uudelleen. Suhonen totesi jo valitusta jättäessään, ettei hän lähde käräjöimään vaalien tuloksen muuttamiseksi, vaan haluaa selvittää, onko kaikki mennyt niin kuin piti (WL 23.4.2019).

Hallinto-oikeus oli laskenut uudelleen niiden äänestysalueiden äänestysliput, joissa oli tapahtunut muutoksia vaali-illan ja tarkastuslaskennan välillä. Oikeus kävi läpi myös hylätyt äänet. Vaikka tulos ei muuttunut kolmannellakaan laskemisella, äänimääriin tuli pieniä muutoksia kahdella äänestysalueella.

Outoa on, etteivät kaikki ääntenlaskun virheet paljastuneet edes tarkastuslaskennassa. Sen tarkoitushan on, että vaali-illan kiireessä mahdollisesti tulleet virheet korjataan, kun liput käydään läpi rauhassa ja ilman aikataulupainetta.

Vaalilautakunnissa vastuullista työtä tekevät tavalliset kansalaiset, jotka kunnanvaltuustot valitsevat tehtäväänsä. Ehdotukset niiden jäseniksi tulevat poliittisilta ryhmiltä.

Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö vaalilautakuntiin päätyisi taitavia, tunnollisia ja vastuullisia luottamushenkilöitä. Ehkä olisi silti aihetta pohtia, voisiko tehtävään valittavien ihmisten joukkoa laajentaa niin, että mukaan pääsisi muutenkin kuin kunnallisen luottamushenkilöuran ohella? Vaalipäivän työhön ja ääntenlaskentaan osallistuminen voisi kiinnostaa sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät itse halua olla ehdokkaina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.