Sote vei kuntaliitoshalut – väestötappioalueilla kunnilla ei silti tule olemaan helppoa.

Viime vuonna ei tapahtunut ainoatakaan kuntaliitosta, kertoo Kuntaliitto. Niitä ei ole tulossa myöskään vuonna 2019 (Yle 4.1.). Vuosi 2009 syntyi 32 uudenlaista kuntaa, joissa oli mukana 101 kuntaa. Sen jälkeen kuntaliitosten suosio alkoi hiipua. Isoa kokoa maan kunnat eivät ole saavuttaneet. Kuntien mediaanikoko on 6 146 asukasta. Puolet Suomen kunnista on asukasmäärältään sitä pienempiä ja puolet suurempia.

Tutkijoiden mukaan merkittävin syy liitosinnokkuuden taantumiseen on sote- ja maakuntauudistus. Kunnat eivät vieläkään tiedä tarkasti, mitä tehtäviä niillä on tulevaisuudessa. Näin myös kuntaliitosten hyödyt ovat epäselviä.

Sote- ja maakuntauudistus laittoi kunnat seisahtamaan paikoilleen myös talouden vuoksi. Kukaan ei tiedä tarkasti, miten kunnan talous käyttäytyy, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien hoitoon.

Etenkin pienissä kunnissa koetaan, ettei kuntaliitokseen kannata tässä epävarmuuden tilassa rynnätä: voihan hyvin olla, että kunta selviää itsenäisenä, kun kaikkein hankalin ja kallein palanen palveluista siirtyy maakunnalliseen hoitoon. Näin todellakin voi olla, ja monessa pienessä kunnassa itsenäisyyttä ja omaa identiteettiä pidetään yhä johtotähtenä.

On silti hyvinkin mahdollista, että kuntaliitosten seuraava aalto nähdään, kun sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset ovat selvillä. Väestötappioalueilla kunnilla ei tule olemaan helppoa ilman soteakaan, eivätkä elinvoiman ja vetovoiman ylläpidon vaikeudet katoa minnekään. Entistä isommille hartioille on varmasti kysyntää. Jos vaikka liitoksia ei syntyisikään, avoin, ennakkoluuloton ja saumaton yhteistyö naapureiden kanssa on taatusti elinehto.