Tuottajilla on tiukka tilanne

Maanviljelijät tietävät vanhastaan sen tosiasian, että vuodet eivät ole veljeksiä. Huolestuneita katseita on luotu taivaalle vuosisadat, samoin kuin hartaita toiveita kohdistettu säiden haltijalle.

Nyt takana on pari koleaa kesää, ja viime kesä oli kaiken lisäksi märkä. Huonon satovuoden jälkeen odotettiin parempaa, mutta saatiin ennätyshelteet ja niiden mukainen kuivuus. Luonnonvarakeskuksen mukaan viljasadosta tulee ennätyspieni, eikä tilanne perunasadon osalta näytä sen paremmalta. Rehunteossakin on ollut vaikeuksia.

Toinen huono satovuosi peräkkäin on kova isku maataloustuottajille, joiden osa ei ole ollut muutenkaan helppo. Leppävirralla kokoontuneet Pohjois-Savon nuorten tuottajien edustajat purkivat tuntojaan Savo-Karjalan kansanedustajille. Venäjän kauppapakotteet ovat painaneet maitotiloja polvilleen. Paikoilleen jämähtäneet tuottajahinnat eivät innosta jatkamaan. Monella viljelijällä on rasitteenaan isot investoinnit, jotka ovat olleet tuotannon jatkamisen ja kehittämisen perusedellytyksenä. Maaseutunuorten valiokunnan varapuheenjohtajan Henrik Kähösen mukaan vain neljännes maatiloista pärjää taloudellisesti. Velkataakka on raskas kantaa, ja venymistä on vaadittu niin tuottajilta kuin pankeiltakin.

Huono satovuosi nostaa kuluttajahintoja väkisinkin. Maailmanmarkkinahinnoillekin on povattavissa nousua, sillä satokausi on sääolosuhteista johtuen huono myös muualla Euroopassa. Ruotsissa hallitus on jo päättänyt 120 miljoonan euron kansallisesta kriisirahasta, jolla on tarkoitus helpottaa viljelijöiden tilannetta ja avittaa kuivuusvahingoissa. Samanlaisia suunnitelmia on myös Saksassa ja Baltian maissa, ja hallitus joutuu Suomessakin syksyn budjettiriihen yhteydessä harkitsemaan vastaavia keinoja.