Viisas on kunta, joka kykenee turvaamaan terveet tilat ja laadukkaan opetuksen kaikille lapsille

Esi- ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen oppilaiden määrä on vähentynyt Suomessa kuudella prosentilla vuosina 2000–2018 (SS 14.8.). Savossa oppilasmäärien vähennys on tuntuvasti rajumpaa. Pohjois-Savossa muutos on ollut samalla ajanjaksolla 21 prosenttia ja Etelä-Savossa peräti 33 prosenttia. Kehitys on kiistatta karmivaa eivätkä ennusteet hyvää lupaa.

Kyläkoulut alkavat olla pian historiaa. Koulutyö keskittyy keskustaajamiin. Moni kunta joutuu laittamaan erilaisista sisäilmaongelmista kärsiviä koulurakennuksia isolla rahalla kuntoon, myös Keski-Savossa.

Leppävirta sai kirkonkylään uuden hulppean koulun keväällä. Myös Joroisissa sisäilmaongelmat ajoivat kunnan rakentamaan uutta Kuvansiin. Heinävedellä suunnitellaan parhaillaan uutta yläkoulua ja monitoimitaloa. Varkaudessa on tiivistetty kouluverkkoa, ja tiivistetään myös tulevaisuudessa.

Viisas on kunta, joka kykenee turvaamaan terveet tilat ja laadukkaan opetuksen kaikille lapsille. Koulujen määrä ei ole itseisarvo ja tämän ymmärtävät myös lasten vanhemmat varsin hyvin. Harva pienen koulun lakkautus saa enää isoja tunnekuohuja aikaan: yleensä oppilasmäärä, koulurakennus tai molemmat ovat vain tiensä päässä. Edessä Varkauden seudullakin on keskustelu lukioiden lakkautuksista – jolleivät sitten oppilaitosten yhteistyö ja verkko-opetusmahdollisuudet anna jatkoaikaa pienten oppilasmäärien kouluille.

Valtiovaltaa voi huutaa apuun monessa mutta väkimäärän laskua tai syntyvyyden kehitystä se ei yksin pysty ratkaisemaan – ei edes tömäkällä aluepolitiikalla. Koulujen, niin kuin monen muunkin asian, kohtalo riippuu ennen kaikkea elinkeinoelämän kehityksestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.