Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja

Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja. Siltala 2017. 177 s.

Suomalaisen nykyrunouden kärkinimeksi tituleeratun Harry Salmenniemen ensimmäinen proosateos on vaikuttava kolmentoista novellin yhteensaksittu kokonaisuus. Runoudesta tutut fragmentaariset ja kollaasimaiset ratkaisut ovat edelleen läsnä, mutta perinteinen proosakerronta ryhdittää kokonaisuutta.

Kokoelman avaavat Juhani Ahon Siihen aikaan, kun isä lampun osti -kertomukseen ja Sulo M. Hytösen Uni-novelliin pohjaavat kuvaukset. Kokonaisuus sulkeutuu Teuvo Pakkalan novellin Veli toisintoon Maailma ja maailmat.

Päällisin puolin Salmenniemen intertekstuaaliset novellit ovat alkuperäisille teksteille uskollisia. Vakaan ja harkitun kielen alla kaikki on kuitenkin toisin.

Ahon, Hytösen ja Pakkalan maailmankuvat etääntyvät Salmenniemen novelleissa yhä kauemmaksi horisonttiin. Novellit päättyvät vaivihkaisen vääristyneisiin tunnelmiin: valon luurangoksi polttamiin lintuihin, krematorion nostattamiin hurraahuutoihin, lapsen maailman vääjäämättömään haaksirikkoon. Pohjateksti pysyy, mutta outo ja vielä käsittämätön tunkeutuu hienovaraisesti alkuperäiseen.

Perinteisten lineaaristen novellien sisään jäävät kymmenen muuta ovat toista maata. Kolmas novelli Kertomus rikkoo alun ehjän narratiivisen linjan. Sakset leikkaavat jälleen, Kertomus on kertomus kertomuksen kaavasta.

Lyhyt novelli Toiminta koettelee edelleen kertomisen rajoja kuvatessaan heräävän ihmisen fyysistä liikettä. Tarkka liikkeen havainnointi on vangitseva. Lukutahti hidastuu. On kuviteltava, miltä kerrottu näyttää.

Kokeellinen ote jatkuu Kukaan ei ymmärrä tuskaani -novellissa, jossa kirjoittaja keskustelee kustannustoimittajansa kanssa tulevasta novellikokoelmastaan. Kun seksistiset ja rasistiset tekstit ropisevat romukoppaan, paljastuu, millainen kokoelmasta olisi voinut tulla.

Humoristisimmasta novellista Fantastinen salaatti sekä grafiikkakuvia ja tekstiä yhdistelevästä Kompleksi-novellista tuntuu syntyvän pari. Metaforiset novellien voisi kuvitella käsittelevän taiteen, kokonaisuuksien monimutkaisuutta ja yksinkertaisuuden estetiikkaa.

Salaatti rakentuu sadoista yhteen sopimattomista aineksista, mutta yksinkertainen kastike tekee sekasotkusta fantastisen. Mielen räjäyttävä rakennuskompleksi on eri tyylisuuntien ja materiaalien järjetön sekoitus mutta tasapainoinen, koska ”monia kokonaisuuteen heikoimmin sopivia taideteoksia on peitetty huomaamattomilla, valkoisilla marmorilevyillä”.

Kokoelma on tyylisuuntien ja materiaalien teeskentelemätön sekoitus. Novelleja haravoi läpi uudelleen ja uudelleen, valkoisia marmorilevyjä riittää rikottavaksi. Kastikkeen resepti odottaa löytäjäänsä.

Novellit eivät anna vastauksia, eivät liioin kysykään. Ne ovat. Kiveen hakattuina tai ajattomina ja klassisina kuvina maailmasta, joka valuu läpi sormien. Ja samalla novellit tuoksuvat uudelle, vielä selvittämättömälle todellisuudelle.

Sanna Jääskeläinen

Uusimmat

Kirjat

Miljenko Jergovi: Sarajevolainen Marlboro

F. Scott Fitzgerald: Amerikkaa autonrämällä

Lu Xun: Villiruohoa

Juho Maurinen: Rontticomics: Ihmismeri

Hannu Vuorio: Taksikuski

Kalle Veirto: Ohut hauska kirja

Ville Pirinen: Yhesti yhes kymmenennes paikas

Moritz Stetter: Luther

Brian Azzarello, Richard Corben, Jose Villarrubia: Cage

Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.