Painonhallintaa motivoivien ja sitä vaikeuttavien tekijöiden ja siihen käytettyjen keinojen perusteella suomalaiset voidaan luokitella kolmeen eri ryhmään. Tieto käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta master of science Faranak Halalin väitöstutkimuksesta.
42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli ”taistelijoita”, 34 prosenttia ”itsenäisiä” ja 24 prosenttia ”määrätietoisia”.
Heistä ”taistelijat” olivat onnistuneet painonhallinnassaan heikoiten, ”määrätietoiset” taas parhaiten. ”Taistelijoiden” painoindeksi oli suurin ja he olivat vähiten tyytyväisiä painoonsa. Lisäksi he kokivat painonhallintaa vaikeuttavat tekijät voimakkaimmin. Sen sijaan ”määrätietoisten” painoindeksi oli alhaisin ja he olivat tyytyväisimpiä painoonsa. He myös raportoivat vähiten eri tekijöiden vaikeuttavan heidän painonhallintaansa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten aikuisten painonhallintaa erityisesti painonpudotushistorian eli elämän aikaisten painonpudotusyritysten näkökulmasta.
Tutkimus osoitti, että mitä useammin painoa on yrittänyt pudottaa, sitä suurempi on painoindeksi.
Painoaan useimmin pudottaneet pyrkivät myös enemmän rajoittamaan syömistään kontrolloidakseen painoaan ja heillä oli enemmän taipumusta hallitsemattomaan syömiseen kuin heillä, joilla ei ollut aiempia painonpudotusyrityksiä.
Aineisto saatiin kahdesta tutkimushankkeesta. Toiseen tutkimukseen osallistui 2 300 K-ryhmän aikuista asiakasta, jotka kontaktoitiin kyselyyn kauppakäynnillä tai netissä. StopDia-tutkimukseen puolestaan osallistui 2 700 aikuista, joilla oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Useammin painoaan pudottaneilla oli lisäksi suurempi taipumus tunnesyömiseen kuin niillä, jotka eivät olleet yrittäneet pudottaa painoaan. Osallistujilla, jotka eivät olleet yrittäneet pudottaa painoaan, nähtiin puolestaan suotuisimmat muutokset veren paastoinsuliinipitoisuudessa elintapaintervention aikana.
Faranak Halali toteaa Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa, että tutkimuksen tulokset osoittavat, että toistuvia painonpudotusyrityksiä tulisi välttää, koska ne voivat vaikuttaa epäedullisesti syömiskäyttäytymiseen sekä kehon painoon ja aineenvaihduntaan.
– Myös elintapamuutosten vaikutukset voivat jäädä heikommiksi niillä, joilla on ollut elämänsä aikana toistuvia painonpudotusyrityksiä.
Tutkimus antaa Falalin mukaan viitteitä siitä, että painonpudotusta tavoittelevan henkilön tulisi keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa siitä, onko painonpudotus terveyden kannalta välttämätöntä ja mitkä ovat henkilön sen hetkiset resurssit ja motiivit painonpudotukselle.
– Mikäli painopudotukseen päädytään, sitä varten tulee tehdä konkreettinen, hyvän hoitokäytännön mukainen ja tutkimusnäyttöön perustuva suunnitelma. Henkilön tulee tiedostaa myös toistuviin painonpudotusyrityksiin liittyvät riskit.
Master of Science Faranak Halalin väitöskirja Weight management and its behavioral, psychological, and metabolic features among Finnish adults: with special reference to weight loss history tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa 3. kesäkuuta.