Suomen jääkiekkonaiset ovat panostaneet olympiapettymyksen jälkeen maalintekotehokkuuteen ja rohkeuteen.
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue koki pahimman pohjakosketuksensa elo-syyskuun taitteessa 2022 Tanskassa, kun Naisleijonat jäi MM-kilpailujen mitalipelien ulkopuolelle ja suistui MM-kilpailujen B-tasolohkoon.
Perjantaista alkaen MM-kiekkoa pelataan jälleen Tanskassa, eikä Naisleijonat vaikuta vieläkään toipuneen takaiskusta, vaikka vuosien 2022 ja 2023 mitalittomien MM-kilpailujen jälkeen Suomi palasi tuttuun pronssikantaan vuosiksi 2024 ja 2025.
Milano-Cortinan olympialaiset 2026 oli jälleen yksi historiallisen heikoista esityksistä: Naisleijonat teki vain kolme maalia, teki kaikki maalinsa alkusarjassa Sveitsi-ottelun toisessa erässä, hävisi Sveitsille puolivälierässä ja jäi mitalipelien ulkopuolelle.
Kehityskohteet ovat olleet selvät.
– Olemme panostaneet maalintekotehokkuuteen ja rohkeaan pelaamiseen, puolustaja Nelli Laitinen painotti STT:lle viime viikolla Jääkiekkoliiton mediatilaisuudessa.
Laitinen on nähnyt maajoukkueurallaan ääripäät. Hän debytoi MM-kilpailuissa Espoossa 2019, jolloin Suomi saavutti historiallisen hopeamitalin. Tuon jälkeen Laitinen on ollut mukana kaikissa arvokilpailuissa.
Vaaran merkit olivat jo ilmoilla, vaikka MM-kilpailuissa 2021 ja olympialaisissa 2022 tuli vielä pronssia.
Jos Kanada ja Yhdysvallat olivat Espoossa lyötävissä, karkasivat ne vuosikymmenen vaihduttua uudestaan. Samaan aikaan Tshekki nousi Suomen kintereille ja ohi. Sveitsi, Japani ja uutta nousua tekevä Ruotsi ovat sakeuttaneet kilpailua.
Lisäksi Venäjä ei ole ollut mukana vuoden 2022 olympialaisten jälkeen, joten yksi pronssiehdokas on poissa.
Silti Suomi ei ole pärjännyt odotetulla tavalla.
Tyypillinen naisleijona
Naisleijonien menestyneimmän päävalmentajan Pasi Mustosen aikakausi 2014–22 päättyi kriisitunnelmissa kesken Pekingin olympialaisten. Tilalle nousseen pitkäaikaisen apumiehen Juuso Toivolan jakso kesti vuoteen 2025, jolloin päävalmentajaksi pestattiin yllätyskortti Tero Lehterä.
Ensimmäinen kausi oli opettelua pelaajien nimistä lähtien. Toisella kaudella Naisleijonat on voittanut viisi EHT-ottelua yhdeksästä, mutta onnistuminen mitataan MM-kilpailuissa.
– Olemme pelanneet syksyllä hyviä EHT-turnauksia, joten meillä on hyvä boogie ja itseluottamus meneillään. Olemme varmasti valmiita kisakoitoksiin, Laitinen paalutti.
MM-joukkueessa on kahdeksan pelaajaa Pohjois-Amerikan ammattilaissarja PWHL:stä, seitsemän Pohjois-Amerikan yliopistoista, yhdeksän Ruotsin naisten pääsarjasta ja yksi kotimaisesta Auroraliigasta.
Lohjalaislähtöinen 24-vuotias Laitinen on tyypillinen naisleijona. Hän kuului jo teini-ikäisenä kotimaisen pääsarjan runkopelaajiin ja lähti lukion jälkeen Yhdysvaltoihin yliopistopeleihin.
– Opiskelin bisnestä ja markkinointia eli yleisliiketaloutta. Ne olivat minulle todella tärkeät vuodet, koska pääsin pelaamaan todella hyvässä sarjassa. Arki oli todella laadukasta. Pääsin treenaamaan kovien pelaajien kanssa.
Laitinen aloittaa joulukuussa ensimmäisen ammattilaiskautensa Pohjois-Amerikan PWHL:ssä Hamiltonin joukkueessa, joka kiinnitti hänet maksimimittaisella kolmevuotisella sopimuksella.
– PWHL alkoi silloin, kun olin yliopistossa. Minulle oli selkeä steppi, että haluan siihen sarjaan pelaamaan. Olen todella innoissani. Sain koulusta kandidaatin paperit, joten koulun voin jättää nyt taka-alalle ja keskittyä elämään sellaista elämää, josta olen vain unelmoinut.
Ennen sarjapelejä Laitinen aikoo menestyä Naisleijonissa. MM-kilpailuissa ei ole enää tasolohkoja, mutta Laitinen ei ole juuri miettinyt uutta pelisysteemiä. Suomi kohtaa alkusarjassa Tanskan lisäksi Ruotsin, Japanin ja Kanadan.
– Lähdemme voittamaan joka pelin. Se on tavoitteena. Ihan sama, ketä tulee vastaan.